SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Mitäs nimeä Suomesta vaadittaisiin käyttämään? Vaikka "Invincible Republic of Finland."
Itse vaatisin Suomen nimen muuttamista SQL-injektion muotoon, tyyliin Finland' OR '1' = '1' ja niin edelleen. Tai toinen vaihtoehto olisi joku kompleksinen pitkä nimi, tyyliin piin numerot ensimmäisen ja neljännen biljoonan väliltä, joka ei mahtuisi mihinkään muistiin tai sarakkeeseen yms.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se itsetuntoa joillain syö jos joutuu ajamaan yli 20 vuotta vanhalla autolla.
On niitä kai vähemmän vanhojakin malleja saatavissa ulkomaanmarkkinoilta, mutta maahantuonnista voinee syntyä kustannuksia, enkä tiedä, olisivatko ne jonkin EU:n tai Suomen säädöksen vastaisia.
Ei ole. Valmistus lopetettiin vuonna 2000.
http://www.autowiki.fi/index.php/Ford_Escort mukaan Amerikassa on escortteja vuodelta 2003, ja Taiwanissa jopa vuodelta 2015, mikä varmaan herättää melkoisia kysymyksiä. Itse ainakin pidin Taiwania hyvin kehittyneenä yhteiskuntana, mutta tällä saralla petrattavaa ilmeisesti on.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se itsetuntoa joillain syö jos joutuu ajamaan yli 20 vuotta vanhalla autolla.
On niitä kai vähemmän vanhojakin malleja saatavissa ulkomaanmarkkinoilta, mutta maahantuonnista voinee syntyä kustannuksia, enkä tiedä, olisivatko ne jonkin EU:n tai Suomen säädöksen vastaisia.
Pitkäkin lukiomatikka tuntuu minusta tyyliltään hyvin samanlaiselta kuin peruskoulumatikka, ainakin kursseista suurimman osan kohdalla. Sama pätee esim. historiaan ja yhteiskuntaoppiin, kemiaan, englantiin, ruotsiin ja myös joihinkin äidinkielen, biologian ja fysiikan kursseihin. Eli ainakin nuo aiheet tuntuvat mielestäni hyvin peruskoulutyylisiltä. Silläkin riskillä, että annan mieltymysteni näkyä, niin sanoisin, että psykologia ja filosofia ovat ehkä hieman avoimempia ja pohdiskelevampia aiheita, ja ehkä siinä mielessä saattavat poiketa peruskouluopetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä korkeamman keskiarvorajan lukio, sitä tehokkaampi startti.
En itse ainakaan muista, että lukioni, joka joinain vuosina on ollut keskiarvorajojen kärjessäkin (ja nimenomaan ylä- eikä alakärjessä!), olisi ollut mitenkään erityinen tahdiltaan tai opetuksen sisällöltä.
Itse asiassa kysymykseen ei ole mitenkään helppo vastata, koska on vaikea erottaa sitä, että johtuuko oppilaiden vaihteleva menestys koulun vaikutuksesta vai ei. Perinteinen tapa selvittää asiaa olisi samankaltaisten ryhmien valitseminen satunnaisesti ja laittamalla heidät sellaiseen tilanteeseen, jossa ainoa ero olisi heidän käymänsä koulu. Tällaista koetta on kuitenkin käytännössä miltei mahdoton järjestää, etenkään sellaisella tavalla, että se vaikuttaisi mitenkään tosielämän tilanteeseen rinnastettavalta. Joku modernimpi tilastotieteilijä voisi ehkä yrittää onkia jonkinlaista vastausta regressio-analyysein ja ties miten, mutta en oikein osaa etukäteen kommentoida, miten vakuuttavia nämä vastaukset olisivat.