SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Ilmeisesti tässäkin ketjussa näyttää termin tunnistavinkien kesken olevan merkittävää erimielisyyttä siitä, miten yksityiskohtainen ja pitkä työnhakijan (?) hissipuheen tulisi olla. Muutama nimen, iän ja kokemuksen tiivistävä lause, vai usean minuutin mittainen kertomus? Itse en olisi tätä puheen genreä edes tunnistanut, ja kun käsitys hissipuheen pituudesta heittelee noin radikaalisti, niin itse ehkä käytän yhä jatkossa yleistajuisempia ja yksiselitteisimpiä termejä, kuten "30 sekunnin myyntipuhe" tai "hakijan esittely muutamalla lauseella".
Sen nimenomaan ei pidä olla nimen ja iän kertominen, kun ne eivät kerro sinusta ihmisenä yhtään mitään. Se on kuitenkin se, millä yllättävän moni yhä aloittaa niin työhakemukset kuin kertomukset itsestään. Työhaastattelussa on sentään jo tiedossa kuka siinä pöydän toisella puolella istuu.
No, tämäkin erimielisyyden piirre ehkä nakertaa ajatusta siitä, että hissipuheella olisi joku yleisesti ymmärretty ja napakka määritelmä.
Aika usein puheissa myös esitellään puhuja joko hänen itsensä tai muiden puolesta sellaisissakin tilanteissa, joissa yleisön voisi periaatteessa olettaa tietävän puhujan nimen ja ammatin ja vastaavat. Tai sellaisissakin tilanteissa, missä puhujan nimi ei varsinaisesti ole oleellinen. En nyt osaa ihan kylmiltään sanoa, mistä tämä johtuu, mutta esimerkiksi lehtitilausta kauppaava feissari voi lähestyä sinua ja esitellä itsensä Jariksi, vaikka sillä, että hänen nimensä on Jari ei periaatteessa ole mitään tekemistä lehden tai sen tilauksen kanssa. Samoin esimerkiksi vaikka ennen presidentin tiedotustilaisuutta voidaan sanoa, että seuraavaksi puhuu tasavallan presidentti Sauli Niinistö, vaikka kuuntelijat oletettavasti tunnistavatkin hänet, ja tietävätkin, että Sauli Niinistö on toimeltaan presidentti ja että nykyisen presidentin nimi on Sauli Niinistö.
Ilmeisesti tässäkin ketjussa näyttää termin tunnistavinkien kesken olevan merkittävää erimielisyyttä siitä, miten yksityiskohtainen ja pitkä työnhakijan (?) hissipuheen tulisi olla. Muutama nimen, iän ja kokemuksen tiivistävä lause, vai usean minuutin mittainen kertomus? Itse en olisi tätä puheen genreä edes tunnistanut, ja kun käsitys hissipuheen pituudesta heittelee noin radikaalisti, niin itse ehkä käytän yhä jatkossa yleistajuisempia ja yksiselitteisimpiä termejä, kuten "30 sekunnin myyntipuhe" tai "hakijan esittely muutamalla lauseella".
Tai hetkinen, närästääkö sinua siis koronakuolemien tilastointitapa? En tiedä, miten niitä tarkallaan tilastoidaan, ja mitkä kuolemat katsotaan koronasta aiheutuviksi ja mitkä ei, joten en voi kommentoida noita yksityiskohtia, mutta yleensä tilastoidessa hyväksytään jonkinasteinen epäselvyys syy-seuraussuhteissa. Esimerkiksi jos kärähtäneestä kerrostalosta löydetään 10 palanutta ruumista, niin tapahtuma varmaankin tilastoitaisiin kymmenen kuolonuhria vaatineena tulipalona, vaikka ei olisikaan täyttä varmuutta siitä, ettei joku uhreista olisi kuollut jo ennen tulipaloa vaikka sydänkohtaukseen tai aivoinfarktiin. Tällaisten tilastojen on tarkoitus varmaankin olla vain suuntaa antavia, eikä välttämättä täysin tarkkoja jokaisen yksittäisen uhrin kohdalla.
Se, että mistä ylipäätänsä tiedetään koronan aiheuttavan kuolemia ja koronarokotusten ei, pohjautuu varmaankin siihen, että yhteisöjen terveys- ja kuolleisuustilastoja tarkkaillaan ja vertaillaan ennen koronalle altistumista ja ennen koronarokotuksien käyttöönottoa ja niiden jälkeen. Jos yhteisössä alkaa kuolla enemmän ihmisiä sitä mukaa kuin koronaluvut nousevat, ja muiden asioiden oletetaan pysyvän samoina, niin voitaneen olettaa koronan aiheuttavan kuolemaa. Tämä etenkin jos samanaikaisesti niissä yhteisöissä, joissa koronaluvut eivät nouse ei kuolleisuus myöskään nouse. Periaatteessa asiaa voidaan myös testata kokeellisesti, vaikka ihmisten tartuttaminen koronalla osana koetta ei ehkä olisi kovin eettistä. Rokotteita kuitenkin testataan myös ihmisillä, joten rokotteiden aiheuttamaa kuolleisuutta voidaan testata esimerkiksi antamalla osalle koeryhmästä suolaliuosta tai vastaavaa, ja osalle rokotetta, ja vertailemalla ryhmien kuolleisuus- ja terveystilastoja.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis, miten niin? Alahan perustella.
Jokin kolmas muuttuja voi vaikuttaa molempiin tarkasteltuihin muuttujiin. Jos esimerkiksi oletetaan, että hukkumiskuolemat korreloivat jäätelön myyntilukujen kanssa, niin sen sijaan, että jäätelö aiheuttaisi hukkumisia, on mahdolliata, että jokin kolmas muuttuja, kuten aurinkoisuus tai lämpö, vaikuttaa molempiin. Tällöin jäätelö ja hukkumiset korreloisivat, koska aurinkoisuus lisää kumpaakin, mutta eivät aiheuttaisi toisiaan, koska esimerkiksi jäätelömyynnin kieltäminen ei oletettavasti vähentäisi hukkumiskuolemia.
Muita mahdollisuuksia sille, miksi jotkin asiat voivat vaikuttaa korreloivan mutta ei aiheuttavan toisiaan, on esimerkiksi se klassinen ilmiö, jossa kauniit ihmiset saattavat vaikuttaa ilkeiltä ja kivat tyypit yleensä vähemmän kauniilta. Jos et kaveeraa sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat sekä rumia että ilkeitä, niin seurasi kohdalla voi vaikuttaa siltä, että kauneus ja kiltteys korreloivat negatiivisesti toistensa kanssa, vaikka niin ei olisikaan koko populaation kohdalla.
Höpsis. Kun henkilö kuolee viikon sisällä positiivisesta PCR-testituloksesta, kausaatio on itsestäänselvyys. Mutta kun henkilö kuolee viikon sisällä koronarokotteesta, ei voi vetää samaa johtopäätöstä, koska mekanismit ovat monimutkaisia.
Miksi vastustat tiedettä?
Mitä? En ymmärrä, mitä tarkoitat, tai että miten viestisi liittyy keskustelun tai minun viestini aiheisiin.
Mistä tiedät, mikä näkökanta noihin kysymyksiin on "lammasmaisuutta", ja mikä perustellusti järkevää?