SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.
Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.
Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.
Yleensä lienee kohteliasta ja hyvä tapa käyttää mahdollisimman saavutettavia lähteitä hankalasti saavutettavien sijaan.
Jos esimerkiksi sama aineisto löytyy jonkin laitoksen nettisivuilta excel-taulukkona kahdeksalla kielellä ja kansainväliselle yhteistyöryhmälle sanskriitiksi lähetetyistä fakseista otetun filmikamerakuvan tupakansavun värjäämältä negatiivilta, lienee hyvien tapojen mukaista viitata excel-taulukkoon, kuin johonkin fadirabadilaisen varaston perältä löytyvään teetahraiseen mappiin.
Tietty joissain tapauksissa, kuten varmaan esim. historiantutkimuksesssa, on hankalasti saatavilla olevia lähteitä pakko käyttää, mutta yleensä periaate varmaankin olisi suosia saatavuutta.
Mistä tiedät, kuinka laadukasta missäkin suklaassa käytetty kaakao on? Aika usein puhutaan näistä suklaiden ainesosien merkityksistä, mutta en ainakaan itse ole tietoinen siitä, kuinka yksittäisten ainesosien laatua tai merkitystä voi mitenkään yksiselitteisesti arvioida.
Ymmärrän siis, jos joku sanoo, että ei henkilökohtaisesti tykkää suklaasta X, mutta mihin siis perustuu väite, että suklaa X tai sen ainesosat ovat huonolaatuisia?
Minusta tällaiseen uusprotektionismiin, jossa ulkomaiset media- ja teknologiayritykset kielletään 'kansalliseen turvallisuuteen' vedoten, ei pitäisi ryhtyä. TikTokin toimintaa saa siis puolestani kyllä kritisoida, mutta sitä ei tulisi suostumuksellisen tiedonkeruun takia kieltää.
Tietääkseni koirat kiinnittävät enemmän huomiota "koirapuheeseen", ja koirapuhe voi parantaa kommunikaatiota ihmisen ja eläimen välillä. Katso esim. https://link.springer.com/article/10.1007/s10071-018-1172-4
Tässä, kuten monessa muussakin, tapauksessa määrällä voi korvata laadun. Rohmua kaikki lähikauppojen serpentiinirullat, ja jos et vielä tunne oloasi turvalliseksi, realisoi korona-ajan vessapaperiylijäämä ja täydennä turvaratkaisuasi muutamalla paketilla Serlaa, kunnes näytät Pride-kulkueeseen osallistuvalta muumiolta.