SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ylipäätänsä käsitteillä voi olla useita vakiintuneita määritelmiä, joita voidaan käyttää sellaisissa tilanteissa, missä käytetty määritelmä selviää asiayhteydestä, tai tarkka määritelmä ei ole olennainen.
Vaikka voi olla haluttavaa standardisoida jonkin käsitteen käyttöä selkeyden vuoksi, niin tähän tulisi varmaankin pyrkiä rakentavasti ja sovittelevasti. Tähtitieteilijöiden ei varmaankaan tule kaivaa sotakirveitä esille metalli-sanan käytösyä sen kemiallisessa merkityksessä, tai ravintotieteilijöiden ja gastronomien julistaa ristiretkeä hedelmä-sanan kasvitieteellistä käyttöä vastaan.
Oletettavasti suomalaisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa esimerkiksi Suomen kansalaista tai Suomessa syntynyttä, kasvanutta tai valtaosan elämästään elänyttä henkilöä.
Nuo ovat sen verran käytettyjä suomalaisuuden määritelmiä, ettei niitä tarvinne erityisesti selventää sellaisessa käytössä, jossa ehdoton selkeys ei ole olennaista. Lääketieteellisessä tutkimuksessa lienee syytä selventää, mitä suomalaisuudella siinä kontekstissa tarkoitetaan, mutta omakohtaisia kokemuksia kirpparimuodista ja mökkeilykulttuurista kerrottaessa ei tarkentavia selityksiä välttämättä tarvita.
Ollakseni hieman kärkäs voisin sanoa, että työmarkkinat ja ns. markkinalogiikka toimivat molempiin suuntiin, vaikka työmarkkinapuhetta ehkä suunnataan useammin työnhakijoille kuin työnantajille.
Huonosta työstään valittavaa henkilöä todennäköisesti kehotettaisiin kouluttautumaan paremmin ja muutenkin optimoimaan työllistettävyyttään, ja hänelle ehkä sanottaisiin, ettei ole yhteiskunnan velvollisuus tarjota hänelle hänen työmarkkina-arvonsa ylittävää työpaikkaa.
Samaa logiikkaa kuitenkin voisi soveltaa myös yrityksiin, ja sanoa, ettei ole yhteiskunnan tehtävä järjestää heille halvempaa ja parempaa työvoimaa, vaan että heidän on itse parannettava omaa houkuttelevuuttaan työmarkkinoilla voidakseen olla vaativampia työntekijöidensä suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vauvalle lässytys on juuri oikein toimittu. Isolle lapselle voi tietysti puhua ihan normaalistikin.
Wikipedia ei ainakaan ole ihan samaa mieltä tuosta logopedian professorin väitteestä, että hoivapuhetta esiintyisi (ainakaan merkittävässä määrin?) kaikissa kulttuureissa https://en.wikipedia.org/wiki/Baby_talk.
Sivulta ei myöskään löydy hirveästi selityksiä siitä, mikä olisi mekanistinen selitys hoivapuheen myönteisille vaikutuksille, mutta se vaikuttaisi olevan melko lailla samaa mieltä siitä, että sillä mahdollisesti on myönteisiä vaikutuksia.
Ei myöskään ole tieteenvastaisuutta käyttää jotain toista vakiintunutta määritelmää kuin sitä, mikä jonkin tieteenalan edustaja pitää omanaan.
Esimerkiksi vaikka planetaarisella tasolla maa ei geologin mielestä varmaankaan ole litteä, voinee hän hyväksyä maanpinnan olettamisen litteäksi sellaisissa yhteyksissä, missä maan kaarevuus ei ole olennaista, kuten vaikka pienissä rakennusprojekteissa tai geometrisissä abstraktioissa.
Samalla tavalla suhteellisteoreetikko voinee hyväksyä sen, että puhutaan vaikka jossain kaupungissa tai maassa kellon olevan tasan yhdeksän, vaikka hän olisikin sitä mieltä, että fyysisesti kaupunki ei ole missään yhteisessä universaaliajassa. Hän ymmärtänee, että joko kellonajalla tarkoitetaan jotain sovittua sosiaalista kellonaikaa, tai sitten että relativistiset vaikutukset eivät ole tässä yhteydessä olennaisia.