SK

Nähdäkseni Woltin tai muiden vastaavien uberisaatiohimmelien toiminnassa ei ole kyse orjatyön käytöstä, sillä orjatyössä on nähdäkseni keskeistä kiristäminen ja oikeuksien riisto. Vaikka historialliseen orjuuteen yhdistetään usein matala palkkataso ja huonot työolot, niin ne eivät ole orjuudelle välttämättömiä, sillä joku voi olla orja korkeasta elintasosta huolimatta (esim. historiassa jonkun pampun "jalkavaimona", kirjurina, hovin palveluksessa jne.). Myöskään tuotannon siirtäminen paikkoihin, jossa työvoima on halvempaa tai esimerkiksi työturvallisuuteen suhtaudutaan löperömmin, ei ole orjatyön hyväksikäyttöä, jos työntekijät suostuvat työhön vapaaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Väärin meni. Ei ateisti usko että jumalia ei ole, vaan kyse on siitä, että koko jumaluususko puuttuu. Jonkun asian puuttuminen omasta elämästä ei ole sen aktiivista kieltämistä.

Tässäkin ketjussa mainittu postimerkkien keräämisesimerkki on aina yhtä hyvä. Samaten se, että minä en ole kiinno

Kyllä ateismi täsmentämättömänä voi tarkoittaa yhtä hyvin kumpaakin noista mainitsemistani asioista. En tiedä, onko tutkittu, kumpi käyttö tai suhtautuminen jumalien olemassaoloon on yleisempää, mutta ateismi-termillä voidaan viitata molempiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tieteestä tuntuu melskaavan ne, joilla on vähiten käsitystä tieteen luonteesta. Ja enivei, ei tässä ole ristiriitaa. Jotkut HC-levelin tiedetyypitkin on olleet uskonnollisia. Näistä voisi mainita mm. erään patenttivirkamiehen nimeletä A. Einstein.

Einstein kutsui itseään käsittääkseni agnostikoksi, eli ei ollut uskovainen siinä mielessä kuin uskovaiset termin käsittävät.

Kannattaa myös muistaa, että silloin elettiin sellaista maailmanaikaa, ettei todellakaan ollut soveliasta julkisesti kieltää jumalan olemassaoloa! 

Kaikki suhteellisuudentajuiset (pun intented) ihmiset ovat agnostikkoja ja muut luulevat tietävänsä varmaksi asioita, joita ei voi tietää koetellusti varmaksi. Aito tieteilijä ei lähde väittämään

Voidaan ajatella, että on olemassa määritelmällisesti mahdottomia asioita, joiden olemassaolon todennäköisyys tosiaan olisi 0.

Esimerkiksi naimisissa olevaa poikamiestä, kiinteää laavaa tai kolmiota, jonka kulmien summa ei 180 astetta, ei ehkä voi edes teoriassa olla olemassa, sillä ne olisivat loogisesti ristiriitaisia (jos poikamiehyys määritellään naimattomuudeksi, laava sulaksi kiveksi ja kolmio sellaisikse muodoksi, jonka kulmien summa on 180 astetta). Niinpä edes uteliaan tiedemiehen tai vannoutuneen bayesilaisenkaan olisi turha etsiä niitä. Kaikkivoipan jumalan voidaan ajatella olevan tällainen mahdoton olento esimerkiksi sen hänelle itselleen liian painavan kiven luomisen ristiriitaisuudella.

Voidaan myös ajatella, että järkevä ihminen uskoisi vain sellaisia asioita, joihin on hyvä syy uskoa. Jos jumalaan ei ole hyvää syytä uskoa, niin jumalaan ei tulisi uskoa, eli olla ateisti. 

Ateismi voi olla uskomus.

Ateistiksi kutsuttaisiin henkilöä, joka uskoo, että jumalia ei ole, sekä henkilöä, joka vain ei ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta. Ensimmäistä voidaan pitää uskomuksena, kun taas jälkimmäinen on uskomusten puutetta. 

Se, että kuinka vanhaa perua tieteen ajatellaan olevan, riippunee hieman siitä, mitä tieteen "ytimenä" pidetään. Jo antiikin Kreikassa (esim. Aristoteles, Thales) asioita pyrittiin kategorisoimaan järjestelmällisesti ja selittämään luonnollisesti, mutta kokeellisuus on tietääkseni uudempi keksintö.

Tiettyyn asiakasryhmään kuulumiseen perustuvia alennuksia voitaisiin ehkä pitää syrjivinä, riippuen siitä, miten kyseinen rajaus tehdään (esim. alennus uusille asiakkaille vai alennus yli 170 cm pitkille asiakkaille). 

Mutta yleensä noita mainitsemiasi alennuksia ei varmaankaan tarjottaisi, jos ne pitäisi tarjota täysin vastikkeetta. Sitä, että ovatko esim. kanta-asiakaskortit tai sovellukset asiakkaiden kannalta huono vai hyvä asia, voisi varmaankin pohtia pitkällisestikin. Alennuksen antaminen etukäteen varatuista palveluista lienee perusteltua, sillä palveluiden varaaminen ajoissa on lienee palveluntarjoajalle logistisesti helpompaa, mahdollistaen palvelujen tarjoamisen tehokkaammin.