SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
En ole biologi, mutta tosiaan kuten aiemmin sanottu, niin tietääkseni ihmisten lihassolujen suhde on poikkeava esim. gorilloihin nähden. Ihmisen lihasmassa koostuisi siis tietojeni mukaan suuremmalta osin sellaisista "säästeliäistä" lihassoluista, jotka olisivat esimerkiksi happi- tai energiatehokkaampia, mutta jotka eivät tuottaisi yhtä paljon räjähtävää voimaa kuin esimerkiksi gorillojen lihassolut.
Tämä ero eri lihassolutyyppien suhteessa taas selittyisi ehkä siten, että ihminen on enemmänkin kestävyysmetsästäjä, kun taas gorillat eivät metsästäisi tai vaeltaisi samalla tavalla. Gorillat ehkä käyttävät lihaksiaan enemmänkin tappeluun, kiipeilyyn ja vastaavaan.
Liittyykö mitenkään siihen että ihmiset voivat juosta tuntikausia? Tuohan on todella kova valttikortti mikä ihmisellä on. Tosin tuo taitaa liittyä hikoiluun joka on ominaisuus ihmisillä. Muut eläimet
Varmaan liittykin. Runsas hikoilu tehokkaana lämmönsäätelynä ei liene ihmisen ainoa kestävyyssopeuma, sillä kestävyyttä liikkuessa ei tunnu rajoittavan vain ylikuumeneminen.
Ainakin jos olet yhtä rapakuntoinen sohvaperuna kuin minä, niin hengästyminen lienee kuumenemista isompi ongelma. Samoin lihasten väsyminen, mikä voinee johtua esim. niiden kemiallisten paukkujen loppumisesta tai kuona-aineiden kertymisestä.
Kyllä kai Suomessakin noita edessä olevia nollia ja kellonaikojen välistä kaksoispistettä voi käyttää yhteyksissä, joissa se on teknisesti helpompaa tai esimerkiksi kansainvälisesti ymmärrettävämpää. Esim. lentokentillä Suomessakin ajat ilmaistaan usein muodossa 08:30, ja kyseessä ei liene virhe vaan valinta. Eli kyseessä ei siis tietääkseni ole järkkymätön sääntö, ettei aikaa tai päivämäärää saisi eri tavoin ilmaista.
En ole biologi, mutta tosiaan kuten aiemmin sanottu, niin tietääkseni ihmisten lihassolujen suhde on poikkeava esim. gorilloihin nähden. Ihmisen lihasmassa koostuisi siis tietojeni mukaan suuremmalta osin sellaisista "säästeliäistä" lihassoluista, jotka olisivat esimerkiksi happi- tai energiatehokkaampia, mutta jotka eivät tuottaisi yhtä paljon räjähtävää voimaa kuin esimerkiksi gorillojen lihassolut.
Tämä ero eri lihassolutyyppien suhteessa taas selittyisi ehkä siten, että ihminen on enemmänkin kestävyysmetsästäjä, kun taas gorillat eivät metsästäisi tai vaeltaisi samalla tavalla. Gorillat ehkä käyttävät lihaksiaan enemmänkin tappeluun, kiipeilyyn ja vastaavaan.
No, kyllähän kaikkea voi tapahtua. Nykymaailmassa on paljon esimerkkejä, joissa valtio on noussut poliittisesti ja/tai taloudellisesti hankalasta tilanteesta kansainvälisesti menestyneeksi ja hyvämaineiseksi.
Tuoreehkona tapauksena voitaneen mainita Etelä-Korea, vaikka toisaalta heidän erityisen kiperä kriisinsä pohjoisnaapurinsa kanssa onkin vielä kriittisesti ratkaisematta. Vanhempina tapauksina esim. Saksa ja Japani, joiden poliittinen kulttuuri oli hyvin ongelmallinen, mutta jotka ovat nauttineet loistavasta maineesta jo pitkään.
Hankala tietty sanoa, miten tuollainen muutos parempaan toteutetaan.
En ole mikään leffafriikki, mutta olettaisin, että todistetusti mielenkiintoa herättävät fiktiiviset maailmat tai konseptit vaikuttavat turvallisemmilta sijoituskohteilta kuin täysin uudenlaiset kokeilut. Kyllä uudenlaisiakin filmejä varmasti tehdään, mutta tuttujen immateriaalioikeuksien varjolla saa ehkä vain helpommin kerättyä mehevimmät budjetit.