SK

Minusta tärkeä kysymys on juuri tuo, että miten voit olla varma siitä, että et kehity, jos oletetaan, että kirjojen lukeminen yleisesti kehittää noita taitoja.

Taidossa kehittyminen ei esimerkiksi kuuluisan Dunning-Kruger-ilmiön perusteella välttämättä johda suureenkaan psykologiseen pätevyyden tunteeseen, vaikka muiden arvioimana tuloksesi parantuisivat. Tälle voidaan löytää monia selityksiä, kuten vaikka että taitojesi parantuessa myös kykysi huomata omat virheesi ja puutteesi lisääntyy, tai että vertaat itseäsi suhteessa verrokkeihisi, joiden taso kasvaa perehtymisen myötä (esim. maallikot muihin maallikkoihin, ammattilaiset toisiin ammattilaisiin). 

Kyllä kiinnitän. Minun on myös hankala fanittaa vieraskielisiä biisejä, jos en tiedä niiden sanoitusten käännöksiä. En haluaisi puoltaa sellaisia viestejä, joita en lainkaan ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä v i tt u on "eliitti-ihminen"?

Kuuluu valtaeliittiin, asuu eliittialueella, käy eliittilukiossa ja saa lykkäystä eliittijoukoista eliittiurheilijana.

Vierailija kirjoitti:

Sä siis ihan tosissaan vertaat orjuutta ja talebanien naisten alistamista lihansyöntiin? 

Häpeä. Aikamoista orjien ja Afganistanin naisten väheksyntää.

En verrannut tilanteiden vakavuutta omasta mielestäni, vaan havainnollistin sitä, että eettisten kysymysten kohdalla ei välttämättä noudateta "elä ja anna elää" -periaatetta, jossa jokainen toimija hoitaisi vain omat asiansa, ja olisi arvostelematta tai tuomitsematta muita. 



Mistä toisaalta tiedät, että väheksyn orjia tai Afganistanin naisia ja minun pitäisi hävetä, jos sanoisin lihansyönnin olevan yhtä vakava eettinen väärinkäytös? Onko tällainen näkemys välttämättä väärin? Onko mahdollista, että itse väheksyisit eläinten syönnin eettistä ongelmallisuutta?

On kiintoisaa miettiä, pitäisikö muiden epäeettisenä pidettyyn toimintaan puuttua, vai tulisiko eettisiin näkemyseroihin soveltaa "elä ja anna elää" -periaatetta. 

Ainakin nykyään länsimaissa yleisempi tuntuu olevan aktivistinen näkemys, että eettisiin ongelmiin tulisi puuttua, ja epäeettiset toimijat haastaa.

Esimerkiksi orjuutta ei ainoastaan tulisi nykynäkemyksen mukaan olla harjoittamatta itse, vaan myös siihen tulisi puuttua, jos joku muu orjuuttaa toisia.

Tällaistä moraalipoliisina toimimista voidaan kuitenkin kritisoida tunkeilevaksi. Orjuusesimerkkiä jatkaakseni Yhdysvaltojen sisälllissotaa onkin joskus luonnehdittu Pohjoisvaltioiden aggressiosta johtuvaksi sodaksi, jossa he eivät suostuneet antamaan Etelävaltioiden elää rauhassa omalla tavallaan. Monien radikaalisti "vaihtoehtoelämäntyylisten", kuten vaikka Talebanien tai Pohjois-Korean eliitin, mielestä nykymaailma varmaankin vaikuttaa hyvin nenäkkäältä ja moralisoivalta.

Eli vaikka toisten toiminnan leimaaminen epäeettiseksi vaikuttaa hyökkäävältä, niin nykymaailmassa "huolehdi vain omista asioistasi" ei ole kovinkaan suosittu ohjenuora.