SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
DeepSeek on sekä palveluntarjoaja, kehittäjä ja myös itse malliin voidaan joskus viitata "DeepSeekinä", vaikka tarkempaa olisi ehkä puhua R1-mallista tai V3-mallista.
Esim. Anthropic on sekä kehittänyt Claude-mallit, että myy mallien käyttöä. Koska kyseessä ei ole julkisesti jaettu mali, voi sitä käyttää vain Anthropicin ja heidän yhteistyökumppaniensa kautta.
Koska DeepSeek R1 (ja myös muut DeepSeek-mallit) ovat avoimen lähdekoodin ohjelmia, voi niitä pyörittää periaatteessa kuka tahansa, eikä tällöin mikään käytön ohessa kerätty data luonnollisestikaan päädy Kiinaan.
DeepSeek myös myy malliensa käyttöä omilta servereiltään ja halvalla. Tämä ei sinänsä ehkä ole hirveän omituista, sillä näin voidaan tehdä esimerkiksi markkinointisyistä. Kuitenkin tässä tapauksessa käytöstä syntyvä data päätyy DeepSeekille, joiden tietoturvakäynnöt ovat datan käytön suhteen sallivia.
Ja useista tekoälymalleista voi käyttää ilmaisia selainversioita, mutta mallien laajempi käyttö esimerkiksi muiden ohjelmien kautta on pääsääntöisesti maksullista. Selainversiot voivat käyttää pienempää versiota mallista, tai niissä voi olla käyttörajoituksia, kuten vaikka vain tietty määrä käsiteltyä tekstiä per päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylimalkaisen näköinen tuo arabitaustainen. Miten miehet voivat ihastua häneen?
Opettele käyttämään sanoja oikein. Ei ihmisestä voi sanoa ylimalkaisen näköinen.
Picasson malleista voi.
En ole alan asiantuntija, mutta en ole tietoinen mistään erityisesti kryptovaluuttoihin kohdistuvasta uhasta kvanttitietokoneiden osalta. Teoriassa varmaankin erittäin tehokas kvanttitietokone pystyisi murtamaan nykyään käytetyn salauksen kohtuullisessa ajassa, mutta tällaista supermyllyä ei varmaankaan kenelläkään ole.
Vierailija kirjoitti:
Miten sä hahmotat toimivan yhteiskunnan ja mihin sen toimiminen perustuu? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Tulevaisuudessa voi olla aika mielenkiintoista.
Kysymys on liian laaja, ja kaipaisi jonkinlaista näkökulman rajausta. Olen lähtökohtaisesti liberaali, mikä näkyy mainitsemassani asiassa esimerkiksi siten, että minusta valtion ei moraaliselta tai käytännölliseltäkään kannalta tule lakisääteisesti iskostuttaa kansalaisiin paikallista tapakulttuuria tai vastaavaa.
Ja on olemassa joitain asioita, joita voi pitää tietyssä mielessä kulttuurikohtaisina "tapoina", mutta joita valtion on ehkä perusteltua valvoa, kuten tien oikealla tai vasemmalla puolella ajamista. Näissä tapauksissa valvontaa voidaan kuitenkin perustella haamukuljettajien aiheuttamalla konkreettisella tapaturmariskillä, eikä vain "käytöstapojen rappion" abstraktilla uhalla.
Internet on tietyssä mielessä erittäin menestynyt, mutta ei ehkä sillä tavalla, mitä männävuosina ajateltiin.
Ja kaikki internetin kulttuurillinen merkitys ei ole kääntynyt yrityskohtaiseksi taloudelliseksi menestykseksi. Esimerkiksi Twitterin/X:n, Instagramin tai YouTuben rahalliset arvot eivät vastaa niiden merkitystä kulttuurin kannalta, koska niiden laaja käyttö perustuu melko lailla niiden ilmaisuuteen. Tietty ne eivät maksa sisällöstäkään (juurikaan) mitään, ja ne voivat siinä mielessä tuottaa voittoa, mutta nämä mainoshilut ja muut eivät varmaankaan vastaa niiden valtavan sisältömäärän ja käytön muuta merkitystä.