Sande00
Seuratut keskustelut
Kommentit
toivottavasti oli ikimuistoinen päivä molemmilla ;)
Ja tervetuloa uudetkin mukaan!
Täällä odotetaan jo torstain glögikutsuja (järkkäsin itse, kun ei ollut yksiäkään pikkujouluja) ja Lontoon reissua.
Raskaudessa kaikki ok. Liikkeet tuntuvat vielä kuplina, vaikka haluaisin jo tuntea muutakin. Toisaalta mullakin istukka etuseinässä, joten vähän vaimentaa.
Rautaa olen yrittänyt nyt hissukseen syödä. Sanoin siellä neuvolassa, että yleensä maha menee sekaisin, joten tosiaan suosittelivat sitä Obsidania.
Noh, mulla tulee siitäkin huono olo. Oksennellu en sentään enää ole. Yritän ottaa vaikka tabletin joka toinen päivä.
Uusin kiusa on käsien puutuminen. Tai no uusin ja uusin, onhan sitä ollut melkein koko raskausajan. Nyt se on pahentunut. Toissayönä heräsin kahdeksan kertaa siihen, kun oikea käsi oli puutunut. Aamupäivisin ja päivisin sitä sitten särkee ja se tuntuu ihan voimattomalta. Mutta kai tääkin on ohimenevää. Mä tulen vaan kiukkuiseksi kuin ampiainen tollaista tunnin pätkäunista...mutta ehkä tää valmentaa tulevaan.
Mies on ihan ylistressaantunut töistä eikä jaksa kotona edes hymyillä. Mulle taas kelpaisi esimerkiksi seksi ;), mutta se on siihenkin liian väsynyt. Yritän aina öisin halia sen ehjäksi.
Kun olen tässä kotona kaiket päivät, sitä silmä osuu kaikkii epäkohtiin. Maalasin tossa yhtenä päivänä 14 kaapin ovet ja pari seinää. Nyt pitäisi hankkiä ovenrivat ja naputellat taulut takaisin. Ja sitten taas seuraavan epäkohdan kimppuun...
Kummeista vielä sen verran, että meillä on vähän runsaudenpulaa...ei oikein tiedetä vielä, ketä pyydetään ja ketä jätetään pyytämättä. Toisaalta ei kannata kaikkia "tuhlata" nyt, mutta silti. Nooh, onhan tässä aikaa pähkäillä.
Ja vielä hisseistä. Meillä tosiaan 1973 rakennettu talo, jossa todella pieni hissi (oisko 80 x 90 cm), siksi vaunut mietityttää.
Oikein hauskaa viikkoa teille kaikille,
Sande + Nyytti 24 + 0
Täälläkin ollaan nuhassa, mutta eiköhän se ajan kanssa helpota.
Kävin vihdoin eilen toisen kerran neuvolassa - ja tadaa, siellä olikin harjoittelija.
Onneksi se "oikea" tätikin oli paikalla.
Verenpaine oli vähän korkeampi kuin ekalla kerralla (89/136), hemppa 113 ja paino noussut 5 kiloa. Luulin, että enemmän, mutta olin muistaakseni todella turvoksissa silloin elokuussa. Pikkuisen sydän hakkasi 150:ä. ja kohdunpohjankorkeus oli 20/21 (riippui mittaajasta). Virtsatestit labraan, koska mulla kroonisia tulehduksia. Eli periaatteessa kaikki oli ok. Sain Kelan paperit ja kehoituksen syödä rautaa...Mutta mutta, mua harmittaa kun menee vatsa aina sekaisin siitä. Eilen vasta aloitin, aamulla oksensin ja nyt pitää olla lähellä vessaa, jos kiire tulee (sieltä toisesta päästä) ;( No mitäpä sitä ei lapsensa puolesta.
Kävin hakemassa myös hoitopöytä/-lipaston, kun sain ilmaiseksi yhdeltä ihanalta ihmiseltä. Muuta hankintoja ei vielä ole.
Ai niin, joulu on hoidettu (kaikki lahjat hankittu ja kortit postitettu). Ensi viikolla vielä glögikemut kavereille ja sitten Lontoo kutsuu. Jeeee!
Sitten gallupiin niiltä osin kuin en ole vielä vastannut.
Kapeita vaunuja kysyi joku? Hissiin mahtuvia?
Mietin, jos ostettais vain rattaat, joihin menee pehmeä kantokoppa. Vois mahtuu meidän pikkuautoonkin helpommin.
Sokerirasitus?
Menen tammikuussa
Ilmakuplat vatsassa?
Liikkeet tuntuu vieläkin ilmakuplilta. Saattaa siellä joku pierukin pöristä.
Lapsivakuutus?
Turvasta anopin piikkiin
Nimet/kummit?
Nimi valmiina, mutta katotaan sitten onko kaveri lainkaan sen näköinen.
Kortisonirasvan käyttö?
Mä olen käyttänyt käsi-ihottumaan jonkin verran - täysin ajattelematta sopiiko vai ei. Samoin kuin muita meikkivoiteita ja rasvoja...Ehkä pakkauksen ohjeissa lukee.
Äitiyspakkaus onko joku jo saanut ja mun oma lisäkysymys aikooko kuin moni ottaa?
En ottanut. Mä luulen, että saadaan paljon vaatteita yms. sälää ja kierrän mieluusti kirppareita. Ostetaan myös riippukeinusänky ensisängyksi. Mä mietin kanssa, onkohan se toppahaalari 68 cm jo liian pieni ensi talvena. No saadaan sekin muualta, kun näitä lapsia sikiää tähän lähipiiriin hurjaa vauhtia.
Perhe/synnytysvalmennuskokemuksia?
Eka kerta meillä oli aika turha. Mietitään vielä, mennäänkö jatkossa.
Synnytyspelko?
Ei ole.
Työmotivaatio?
Olisi, mutta ei ole töitä :)
Säärikarvankasvu?
Sääristä en niin tiedä. Mutta hiukset on ohentunut tosi paljon ja kainolokarvat rehottaa...voi kun olisi toisin päin.
Ootteko halunneet selvittää vauvan sukupuolen?
Kyllä
Onko mitää merkkejä vauvan sukupuolesta joihin "uskot"?
uskon, kun kätilö sanoi, että näyttää kikuli vilkkuvan. Toisaalta, otetaan mielellään kyllä tyttökin vastaan.
Tsemppiä Jo-hanna ja muut, joilla jotain harmia, tautia tai häikkää tällä hetkellä. Let's levätään ;)
Sande75 + Nyytti 23 + 0
Jo-hanna, mani ja muut. Kyllä teitä nyt koetellaan. Itse asiassa, mehän selvittiin helposti rempasta, kun ei venynyt kuin kaksi viikkoa. Aika monella tuntuu olevan käynnissä talonrakennusta tai remppaa - ja sitten itsellä jos jonkinmoista kremppaa. Kyllä se voimia vie.
Ankeudessa ei auta muu kuin nostaa häntä pystyyn vaikka hakaneulalla. Niin kauan kuin henkilövahingoilta on vältytty, on asia yleensä vielä korjattavissa.
Pari laina-ajatusta
Itkin, kun minulla ei ollut kenkiä. Sitten näin miehen ilman jalkoja.
Kun menee pieleen, pane mieleen. Hymyä huulen ja vastatuuleen.
Olen kyllä sitä mieltä, että itkeä saa, kun sen aika on ja nauraa pitää, kun sen aika on. Kun alatte saada asioita järjestykseen, voitte iloita, että selvittiinpä tästäkin.
Virtuaalisia valonsäteitä,
Sande
kysymyksiin: me otetaan vakuutus Turvasta. En olis ehkä itse ottanu, mutta Anoppi halusi ja maksaa myös. Turvasta siksi, että meillä on siellä muutkin vakuutukset.
Linea negraa eikä raskausarpia ainakaan vielä ole.
on isänmaanrakkaus koetuksella, kun on harmaata ja sateista.
Oltiin viikonloppu miehen kanssa Juvalla mökillä, oli ihan kiva saunoa ja poltella kahdestaan takkaa, pelailla, nukkua ja lueskella. Ulkoilukin olisi toiminut, mutta oli kovin sumuista. Nyt taas kotona ja rempan viimeisiä jälkiä korjaamassa. Niinhän siinä sitten kävi, että kaikki budjetit paukkui yli ja tilit on miinuksella.
Ajattelin soittaa pankkiin ja ottaa puoli vuotta lyhennysvapaata, koska kohta pitää ostella kaikki vaunuja yms. En mä onneksi huolissani ole, asioilla on tapana järjestyä eikä käärinliinassa kuitenkaan ole taskuja. Ja kun se kylppäriremppa oli joka tapauksessa tehtävä.
Adelia: Mä oon kanssa tosi hämmentynyt näistä neuvolakäynneistä. Mulla (Helsingissä) toinen neuvola viikon päästä, jolloin olen viikolla 22+ 6 (eka vk 7 + 1). Melkoisesti asioita pyöriin päässä ja on paljon kysyttävää. Täytyy oikein tehdä lista, että muistaa kysyä. Ei musta todellakaan tunnu, että tämä kaupungin huolenpito olisi riittävää. Onneksi täältä on voinut kysellä kaikkea, mitä näin ensiodottaja ei tajua. Mutta siis en nyt tiedä hemoglobiinista (alussa oli 124), verenpaineista, sokerirasitustesteistä (johon siis mun pitää mennä), sf-mitoista, painonnoususta yms. mitään ja mielellään kuulisin vihdoin sydänäänetkin. + vielä kymmenisen kysymystä omista oireista.
Mä ottaisin kanssa vaunuvinkkejä vastaan sellaisista vaunuista, jotka mahtuu kapeaan tilaan (hissiin) ja on hyväksi havaittu.
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, mun siskon lapsikin olisi poika, ja sitten serkuksilla tulisi ikäeroa vain pari kuukautta.
Kivaa työ- yms. viikkoa kaikille,
Sande + Nyytti 21 + 6
Hieno kuva, Shinon. Ja rohkeaa laittaa se tänne.
Onnittelut kaikille, joilla töitä vielä on ja varsinkin, jos töissä asiat hyvin.
Mä edelleen työttömänä, mutta toisaalta, aika rauhallisin mielin, balanssissa universumin kanssa ;) Mies sitten tekee 12-tuntista päivää.
Täytin myös Kelan paperit niin, että koko loma mulle, vaikka mies pitänee isäkuukauden - ja ainakin osan hoitovapaasta. Ehtiihän sitä sitten muuttaa.
Nyt toivotan teille kaikille ihanaa, rauhallista ja levollista joulun aikaa - ja kiitokset tämän vuoden kohtalosisaruudesta ;)
Huomenna Lontooseen,
Sande + Nyytti 24 + 3
Ai niin, suurkiitos vielä colatoffeelle vinkistä. Olin käynyt jo katselemassa käsitukia, mutta neuvolassa sanoivat, että öisin ei saa pitää. No, kävin sitten hakemassa, ja nyt en olekaan 3 yöhön hereillyt puutumiseen (viime yönä kyllä potkuihin ;)) eikä käsiä särje päivisinkään. Kiitoskiitoskiitos!