Sande00

yritämme tulla. Meillä taiteilijarytmi. Nukkumaan kahdelta, ylös yhdeltätoista. Ei siis ehditä koskaan kerhoon. Olisikin huippua nähdä.



Sitä paitsi myin yhden kaapin huutiksessa ja rahat polttelee taskussa :) jos vielä jotain pientä jouluksi. Ihania Aamu-kuvia!



Sakulla komiat mitat, taidettiin jäädä kolmisen kiloa jälkeen. Onkos Päkkänällä iso haba?



mietiskelee Sande

...mun piti kolmesta asiasta kirjoittaa, mutta kaksi unohtui. Huoh. My life.



Toinen tuli kuitenkin mieleen. Urhon nenä. Se on kuiva. Niin kuiva, että sieltä tulee veren sekaista räkää - ja nyt nukkuminen on senkin takia hankalaa. Raukka ei saa happea nenän kautta ollenkaan.



Ollaan suihkittu nenäsuihketta ja yritetty laittaa öljyä, pesty pyykkiä, höyryhengitetty suihkussa jne. mutta mikään ei tunnu auttavan.



Onko teillä muilla tällaista?



Nyt meen nukkumaan, jotta huomenna muistaisin oman nimeni. Se on öööh....

mun uudet mariskoolit, jotka olin kirppikselle vienyt. No selvisi sekin, mitä tarkoittaa "tyhmyydestä sakotetaan". Mutta toivottavasti Lyytillä parempi tuuri ja tuostakin on jo puoli vuotta.



Hauskaa, että maissivelli uppoaa. Tuli nyt mieleen, että te imettäjät ootte kyllä kauhean sidottuja. Hatunnosto. Tai siis tiesin sen, mutta jotenkin konkretisoitui vasta nyt. Kun itse olen ollut "vapaa" jo 4 kk, kun se tissi ei kelvannut, niin on saanut mennä, kun mies kotona. Tsemppiä imettäjille! Hienoa, että jaksatte.



Tänään vietiin Urho aamulla hoitoon mummilaan ja haettiin kahdeksalta. Sitten käytiin vielä miehen kanssa siellä saunassa ja syötiin iltapalaksi uuniperunoita, mätiä ja rapuja. Melko hyvä palvelu meilläkin. Siivoamaan ei anoppi kuulemma rupea. Urho oli ollut tosi hienosti, ilahtui suuresti kun tultiin, mutta tunnin jälkeen tuli megarähjä äidille. Pikkumies on vissiin vieraskorea. Nyt ollaan taas kavereita. Saatiin kuitenkin miehen kanssa paljon tehtyä, ekaks mä yksin ja sitten mies tuli töistä apuun. Aika luksusta, etää voidaan rempata uutta ja asua vanhassa.



Ja sitten uusi taito. Urho oppi taputtamaan. Nyt vaan taputtaa, nauraa ja taputtaa. Ihana seurata lapsen iloa. Mitähän se mummi ja ukki opettaa muuttopäivänä - kuperkeikkoja?



Huomenna tyttöjen maalaustalkoot. Niskat huutaa hallelujaa, mutta näillä mennään.



Hyvä Suomi, jee jee!



Sande ja Urho

Nyt se hyppäsi olohuoneen pöydälle meuhkaamaan. Konttailee ja nauraa. Laitoin hyppykeinuun, kun kerta hypitytttää, hidastaa kuulemma motorista kehitystä.



Mä voin samalla tehdä hauiksia, kun nostelen tangosta. :)

tehtiin isälle kotiintuliaisjekku. Mihinkään en tuota söpöliiniä päästä. :)



Ja pikaiset kuulumiset. Välillä tuntuu, että pää hajoaa. Koitan opiskella uutta työtä (ja tehdäkin sitä) ja samalla rempata kämppää. Samoin hoitaa asioita ostajien ja myyjien kanssa sekä kaikkia muita normiasioita. Mies tekee paljon töitä, kun jää kahden viikon päästä pois. Jee. Onneksi ollaan saatu paljon lastenhoitoapua.



Maanantaina sain maalattua katot (huh) ja sitten oli pakko käydä juomassa olut (ok, kaksi) ja hakea testosteroni-hengessä grilliltä makkaraperunat. Pojat otti iltapäikkyjä kotosalla. Nyt on seinien hiomista ja paklaamista.



Yöt on semi-ok. Ollaan miehen kanssa tehty niin, että nukutaan vuorotellen sohvalla alku- ja loppuyö. En tiedä, kuinka monta kertaa Urho herää itkemään, mutta ainakin tarpeeksi useasti.



Päivisin Urho on kiinnostunut kiipeilystä, huoh. Pääsee esim. nojatuoleille, mutta ei alas.



Äsken rikkoi telkkarin. Ilmeisesti ensin kaukosäätimen ja sitten sekosi telkkarikin. Tai sitten se uupui vanhuuttaan. Radiohan meillä on uudella kämpällä, joten ollaan mediapimennossa hetki.



Nyt pulautti kolmannet isot puklut vartin sisään. Hiulihei. Vaan täytyy mennä, koska se on nyt iltaisin äiti-riippuvainen. Taidetaan sylitellä sohvalla ja puhallella paha mieli pois.



Ja kas, pää edellä kävelutuolista, hupsis. Ylös ja kohti uusia seikkailuja.



Ei jaksa kuin nauraa (aavistuksen kolkkoa naurua).



Jalkalamppu meillä vielä pystyssä :)



Koitetaan jaksaa,



Sande ja elohopea-Urho