sammukka

- Jos on mielenterveydellisiä ongelmia (niiden ei aina tarvitse merkitä juuri vaikkapa skitsofreniaa)?

- Jos on työn puolesta vaikeaa olla lähihuoltaja (työ laivalla, lentoemäntänä, yötyö...)?

- Jos lapsi haluaa isälleen?

- Jos isä ollut enemmän lasten kanssa?

lasten eläessä elämää äitinsä kanssa. Ihan jopa siitä huolimatta, että se ensimmäinen 9kk on vietetty äidin kohdussa. Monet isät vain suosiolla " menettävät" lapsensa lasten äidille, koska ajattelevat, että se on kaikille osapuolille parempi ratkaisu kuin mahdollisesti verinen huoltajuustaistelu. Luopuminenkin voi olla suurta rakkautta.



Itse olen lapsen sairauden myötä käsittänyt sen tilanteen, että äidillekin voi olla terveellistä osata olla hengissä ihan omana yksilönään. Vaikka maailman tärkein olento (eli oma lapsi) kuolisi - sen ei ole pakko olla johtaa siihen, että itse lakkaa olemasta. Lisäksi en tiedä kuinka tervettä on elää lasten kautta - eri asia toki on saada voimaa lapsista, mutta ensisijaisesti kai heille on sitä voimaa annettava?



Suokaa nyt anteeksi, voi olla että ymmärsin väärin, mutta tällaisia ajatuksia nousi mieleen.

Max, Daniel, Daan, Justin, Piet, Nicolas

eli niissä ei ole ollut mitään " tunnearvoa" . Tosin yleensä ne ovat palautuneet takaisin.

iskevät typerästi samaan aikaan. Tosin näin 32v varhaisessa iässä sain vielä akne-kuurin ;)