sammukka

sen olevan enemmän kuin tavallista - että jos lapsella on ollut dramaattinen tai muuten poikkeava alku, lasta kohtelee jollain lailla suojelevammin kuin muita.



Asiaa varmaan auttaa, kun sen tiedostaa. Eikä esim usko kivenkovaan, että lapsi todella TARVITSEE huomattavasti enemmän paapomista vielä siinäkin vaiheessa, kun siihen ei enää syytä ole.



Eräs tuttavaperhe on vieläkin sitä mieltä, että heidän esikoisensa on vähän enemmän ohjausta tarvitseva kuin siskonsa, koska häntä jouduttiin vähän virkistelemään vauvana. Ulkopuolisen silmin eroa on vaikea huomata, koska nämä aikuiset lapset ovat kaikki ihan omillaan ja elämässä kiinni :)

Esim omalla luokallani lukiossa oli 2 vähän pulskempaa tyttöä, loput olivat hyvinkin normaalipainossa tai sen alapuolella. Tavallinen paino taisi olla noin 165-senttiselle teinitytölle siinä 50-55kg - siis edelleenkin LUOKALLANI, en puhu nyt mistään painoihanteista.



Jos vilkaisen ympärilleni nyt, tuntuu, että jokaista noin 30 oppilaan luokkaa kohden on enemmän kuin 2 pyöreää tyttöä.

Työkään tuskin tästä raskaammaksi muuttuu. Satunnainen liikkuminen ei paljon tilannetta muuta, jos ei arki/hyötyliikuntaa ole ollenkaan.



Esim minä olin alle 60-kiloinen silloin, kun tein seisomatyötä. Mutta nyt kun istuskelen kuin säkki aamusta iltaan, tuo vaaka näyttää vähän eri lukuja...

Ajattelen, ettei äiti häveliäisyyssyistä käytä sanaa pimppi eikä muutakaan vastaavaa.

kumman tien hän sitten valitsisikin.