rodz

Vierailija kirjoitti:

Itselleni ei ole pituus ollut koskaan mikään kriteeri parinvalinnassa. Olen ollut itse asiassa hämmästynyt, miten monet tyttökaverini listaavat, että miehen pitää olla pitkä (eli vähintään 185 cm tai mieluusti yli). Johtunee ehkä siitä, että itse olen melko lyhyt, aika tarkalleen 160 cm.

Oma ukkoni sattuu olemaan pitkä (n. 190 cm) ja onhan se komea ilmestys, mutta samalla vähän epäkäytännöllistä välillä, koska itse olen lyhyt (esim. suutelu). Itseäni ei haittaisi, jos mieheni olisi vaikka 10-15 cm lyhyempi. Muut tärkeämmät asiat ratkaisevat.

Yksi kaverini kerran sanoi, että on väärin, että olen yhdessä pitkän miehen kanssa, koska sellaiset pitäisi säästää pitkille naisille. :'D En jaksanut loukkaantua, mutta mielestäni hieman outo ajatus.

Hei, kohtalotoveri! :D (Kirjoittelin tuossa muutamaa viestiä aiemmin.) Ite 162 ja mies 185.. En varmana säästä pinnallisille pituudentuijottajille, pidän itselläni. <3

Ja nuo pituuserosta johtuvat ongelmat, I feel you. Mutta eiköhän ne tärkeät asiat suhteessa ole jossain ihan muualla. Toivottavasti nämä pituuden tuijottelijat ymmärtävät asian joku päivä. :D

Mutta ainakin olen onnellinen mietiskellessäni, mitä kaikkea tekisin rahalla JOS minulla sellaista olisi. Mielikuvitus kantaa pitkälle, kunhan on katto pään päällä ja masu täynnä.

Omakohtainen feivarini lienee, että käyttäisin edelleen käytettyjä kirpparilta jne. ostettuja vaatteita ja uusia korkeintaan, jos haluaisin teettää jotain omaperäisempää esim. tutulla pukuompelijalla. Mitään vaatekauppoja en varmaan jaksaisi koluta, en yleensä tykkää vallitsevasta muodista ja yleensä massadesing on jotain tooodella rumaa, saati sitten nuo "huippumuodikkaat" rätit.. Kirppareilta ja tätien vaatekaapeista löytää minusta paljon tyylikkäämpiä vaatteita ja varmaan jatkaisin tätä linjaa miljonäärinäkin.. XD

-M36, tuo on ihan totta. Itsestäni epäilen, että kusi nousisi päähän vielä pahemmin kuin tällä hetkellä. ;D

Saattaisin ryhtyä paskantärkeäksi ja alkaa kuvittelemaan, että miljoonat on jotenkin omaa ansiotani. xD

Jotenkin mulla on muutenkin mielikuva, että olen köyhänä paljon onnellisempi kuin monet rikkaat miljoonineen. Ei sillä, kun tällaisen opiskelijapariskunnan tulot on reippaasti alle 1000€/kk YHTEENSÄ niin se jo aiheuttaa aikamoista stressiä ja ahdistusta. Että kai se tyytyväisyys löytyy sieltä köyhyyden ja miljoonien välimaastosta. Sit kun on koulut käyty ja pääsee duuniin, jonka palkalla pystyy elämään normaalia elämää.

Tosin aika moni kirjoittanut, että lopettaisi työt, joten ei se työntekokaan mitään herkkua ole. Mutta onhan se mielekästä, kun on itse puurtamalla rahansa ansainnut. Ja itse työkin monesti antaa ihmiselle jotain. Ainakin hyvä työ.

Ap:lle helppo kalaresepti, jos tahdot kokeilla! :)

1. Kaupasta:

- puolikas ruodoton lohifile kaupan kalatiskistä

- pakastealtaasta lohkoperunoita ja pakastevihanneksia

- tuoreosastolta tilliä, paprika, kurkku, salaattikerä, muutama tomaatti

- purkki auringonkukkaöljyä, jodisuolaa, aromisuolaa ja sitruunapippuria

- purkillinen turkkilaista jogurttia, smetanaa tai kermaviiliä

- leivinpaperia

2. Tarvikkeet:

- uunivuoka ja uuninpelti

- leikkuulauta ja veitsi

- 2 kulhoa, 2 lusikkaa ja haarukka

3. Lohen valmistus:

- uuni lämpiämään 200 asteeseen

- lohi vuokaan, löräytä päälle auringonkukkaöljyä ja ihan kevyesti sitruunapippuria

- kun uuni lämminnyt 200 asteeseen, pistä lohi sisään ja kypsennä, kunnes on sisältäkin vaaleanpunaista (n. 30-40 min)

4. Lohkoperunat:

- levittele pellille, kun olet laittanut lohen vuokaan

- laita uuniin samaan aikaan lohen kanssa ja seuraa, etteivät kärvähdä, paistoaika about sama kuin lohella, yleensä vähän pidempi (pakkauksessa hyvät ohjeet)

- lohkoperunoiden päälle voi ripotella suolaa halutessaan

5. Salaatti

- tee sillä aikaa, kun lohi ja perunat uunissa

- huuhtele vihannekset (paprika, tomaatti, kurkku, salaatti) kylmän juoksevan veden alla

- pilko vihannekset suupalan kokoisiksi tai pienemmiksi ja lisää kulhoon

- sirottele kulhoon hieman aromisuolaa ja sitruunapippuria (jos haluat mitata, vaikka ruokalusikallinen molempia)

- löräytä auringonkukkaöljyä kulhoon

- sekoita haarukkaa ja lusikkaa apuna käyttäen

6. Kastike

- Kippaa turkkilaista jogurttia esim. puolikas purkki toiseen kulhoon

- huuhtele tilli ja revi sitä sopivalta tuntuva määrä sekaan

- ripottele joukkoon reippaalla kädellä suolaa ja sekoita

5. Tarjoilu

Jos syötte koko perheen voimin, kaikki ruuat voi asetella mukavasti pöytään ja jokainen voi siitä ottaa kaikkea omalle lautaselleen. Lapsille kannattaa opettaa, että kaikkea maistetaan ainakin vähän.

Jos perheenjäsenet käyvät omaan tahtiinsa syömässä niin nuo saa kaikki kätevästi omiin kulhoihinsa/bokseihinsa niin, että sieltä saa koostettua itselleen sopivan annoksen.

-----

Tällainen idea vaan kokeiltavaksi! <3

(Ja juu, kenenkään, jonka mielestä paska resepti, ei tarvi kokeilla. XD Itse joskus jotain tämäntyyppistä tehnyt, kun kalaa laitan. Eilen tehtiin sushia niin ei tarvinnu lohta paljoa kypsennellä.. :D)

Netissä myös yllin kyllin muita reseptejä, mutta itselläni tuollainen "keep it simple" -meininki. ;)

Ja tosiaan, sillä viisii, että jos haluaa vaihtelua pastalle ja jauhonakille niin kala&perunat ei oo huono vaihtoehto. Toki tuohon voi oheen esim. keittää perunoita, jos haluaa oikeen terveellistä. xD

Ap, kannattaa alkaa kokeilemaan ruuan maustamista vähän rohkeammin! :)

Ei mies välttämättä mitään pahaa tarkoittanut - halusi vain antaa palautetta, jonka pohjalta voit kehittyä ruuanlaittajana. Jossei mies tosiaan ehdi keittiöön ja ruuanlaitto sinun vastuullasi, voit omana panoksenasi suhteenne eteen panostaa siihen, että opettelet tekemään herkullisia ja monipuolisia ruokia.

Itsekin olen aika poropeukalo keittiössä ja esim. exäni annoin aina kokata, koska mikään laittamani ruoka ei ikinä kelvannut, eikä niistä ollut paljoakaan hyvää sanottavaa. Hän taas oli aika lahjakas kokki niin sai hoitaa homman, vaikka mies olikin. Nyt ihan viime vuosina olen innostunut ihan uudella tavalla opettelemaan ruuanlaittoa ja maustamista. Nykyinen mies on kannustava ja hänelle on mukavaa laittaa ruokaa. Ja hoidamme ruuanlaiton noin 50:50, hänkin osaa tehdä hyviä sapuskoita. Eli oppia ikä kaikki, tässä asiassa voi kehittyä, ei ole pakko jäädä sinne äidin nakkikeitto -asteelle. (Oma äitini on kyllä paljon minua parempi ja monipuolisempi kokki, en vain itse nuorempana välittänyt opetella mitään spagettibolognesea monimutkaisempaa ruuanlaittoa.)

Tuli tästä ketjusta vähän kuva, että ap on kotonaan tottunut syömään hyvin miedosti maustettuja ruokia, jos mausteena tosiaan toimivat ketsuppi ja liemikuutio. Tosiaan, pippuria, yrttejä ja ripaus chiliä. Itse kuulun niihin, jotka käyttävät myös kohtuudella voita ja suolaa, mutta jos kuuluu niitä karttelevaan koulukuntaan niin ilmankin saa maistuvaa ruokaa. Myös juusto on monessa ruuassa makua ja kokonaisuutta täydentävä ainesosa esim. kastikkeissa. :)

Noin yleensä tuollainen makarooni-nakki -ruokavalio ei kuulosta paljoa einesruokaa terveellisemmältä. Hyvä, että nakkikeitossa on sentään vihanneksiakin. Kasvavien lasten kannalta olisi hyvä panostaa monipuolisuuteen. Ei vain terveyssyistä, vaan myös siksi, ettei lapsista kasva nirsoja ketsuppi-makarooni -ihmisiä, joille karbonarakin (kinkkupasta) on jo jotain eksoottista.

Vähintään tuohon oheen kannattaa ottaa salaatit, jossei niitä vielä tehdä. Niistä saa tosi maistuvia, kun esim. pilkkoo tomaatit, kurkut ja salaatin, vetää sekaan öljyä ja pippuria. :)

Toki pienemmät lapset ei kovin mausteisista ruuista pidä, mutta pikku hiljaa totuttelee.

Enemmän vihanneksia, kalaa, pastan tilalle välillä perunoita, riisiä, tattaria... Ja kunnon LIHAA, pihvejä, jauhelihaa, tms. kerran viikossa. Jauhomössönakeista ei edes saa mitään kunnon ravinteita. Minä näen ne enempi sipsien kaltaisena lihottavana herkkuna, en viitsi vaivautua koskaan niitä ostamaan tai syömään. :D Ja siemeniä proteiinin lähteeksi, hedelmiä välipalaksi... Tummaa leipää. Ei se niin monimutkaista ole. :)

Ja ei voi tosiaan olettaa, että aikuinen ihminen tyytyy lopun ikäänsä syömään mausteisuudeltaan pikkulasten ruuan tasoisia sapuskoita. Kaipaa se mies varmasti jotain vaihtelua ja olisi minusta suhteenne kannalta hyvä panostaa siihen maistuvuuteen ja monipuolisuuteen.

Makuaisti kehittyy ajan kanssa ja iän myötä ja esim. itse tykkään nykyään paljon tulisemmasta ruuasta kuin 10 vuotta sitten. (Joku täällä ehdotti habaneroja nakkikeittoon. Tuumasin siihen, että nami nami.. Ne on raakanakin hyviä minusta. >:D )

Tällaiselle tulisen ruuan ystävälle ap:n kuvailema nakkikeittoresepti ei tosiaan kuulosta siltä, että maistuisi miltään. Jos kuvittelen itseni ap:n miehen asemaan... Että tekisin itse pitkää päivää ja oma mies laittaisi kolmea eri ruokaa ja ei käyttäisi käytännössä mitään mausteita niin olisin varmaan joka aterialla chilipurkki kourassa maustamassa annostani ja saattaisin ystävällisesti ehdottaa muitakin ruokalajeja. Jos kumppani siitä ottaisi nokkiinsa niin ehkä kävisin salaa ulkona syömässä tms.

Meillä muuten ei kotona pahastuta, jos otetaan lisämausteita tehtyyn ruokaan. Ja pyrin itsekin kriittisellä kielellä maistelemaan ja mieheltä kuulostelemaan, onnistuiko ruoka vai mitä voisi tehdä eri tavalla, kun jatkossa tätä ruokaa laittaa.

(Huh, tulipas pitkä viesti. Olen yllättynyt, kun olen tottunut pitämään itseäni aika pöljänä keittiöasioiden suhteen.. XD)