rodz

Vierailija kirjoitti:

rodz kirjoitti:

Luin ketjun. Rupesi ällöttämään, kun niin moni ostaisi vain ITSELLEEN kaikkea turhaa pskaa ja moni auttaisi korkeintaan läheisiään. Noinko 14 miljoonasta ei riittäisi kahtakymppiä annettavaksi eläinsuojeluun, ihmisten auttamiseen, ympäristöongelmien torjuntaan, tms. yleisesti tärkeään?

Sori, mutta minä en toivo isoa lottovoittoa ihmiselle, joka vaan rilluttelisi välittämättä muista. Toki itseään pitää elämässä hemmotella, jos siihen on tilaisuus, mutta pelkkään itsekkyyteen kun tyytyy niin se oma elämä on lopultakin aika köyhää, olipa sitä fyrkkaa miten paljon tahansa.

En muuten rupeaisi itse jakelemaan tuhansia euroja ilmaiseksi kavereille ja perheelle - toki voisin hankalassa tilanteessa olevaa esim. velkojensa kanssa jeesata. Lähtisin enempi siltä pohjalta, että olen apuna siinä, että ihminen pääsee omille jaloilleen ja tienaa itse rahansa. Parempi mieli hänelläkin, kun tietää itse tehneensä työn ja ansainneensa rahansa kuin että rikas kaveri vaan syytää rahaa syliin. Esim. tuo asunnonostojuttu.

Tosin olen aika suurpiirteinen, minulta saattaisi hyvinkin pystyä toisinaan vippaamaan satasen, jos oltaisiin esim. kaveriporukalla illanvietossa. :D

Ja toki ystäviä ja perhettä voisi muistaa pienillä lahjoilla, esim. lahjakortti matkatoimistoon tai kampaajalle tai järkkäisin bileitä ja tapahtumia, jonne tuttavat voisivat vain tulla nauttimaan yhdessäolosta ja kivasta ajanvietosta.

Mutten minä rupeisi kavereille vain jakamaan käteen rahaa tyyliin "sulle miljoona, sulle 20.000e". Toki, jos tarttisivat isompaa summaa johonkin järkevänkuuloiseen, voisin sijoittaa sillä periaatteella, että hyödyn siitä taloudellisesti jotain tai saan omani takaisin ja tästä asialliset kirjalliset sopimukset.

Huvittava kirjoitus tama: ensin arvostelee muita pihiksi, sitten alkaakin jo tehdä pikkusummista kirjallisia sopimuksia ja vaatia niistä itselleen taloudellista hyötyä. Kun on ensin voittanut sen 14 miljoonaa.

Tarkoitus olisi siis, ettei kavereilleni (jotka on tosi tunnollisia ja rehellisiä tyyppejä, vaikka rutiköyhiä ovat, kuten minäkin) ei tulisi huono itsetunto siitä, että elävät pummilla rahoillani, vaan voisivat kokea maksavansa takaisin sitä mukaa kuin pystyvät ja tienaavansa itse omalla tekemisellään sen, mitä saavat. Eli kyse olisi kavereiden tukemisesta, ei minua itseäni kiinnostaisi, saanko lainaamiani kymppitonneja takaisin koskaan vai en. Eihän mua kiinnosta nykyisetkään velat, vaikka aika kivasti niilläkin saisi ostettua ruokaa tällekin kuulle. Olen suurpiirteinen.

Itse haen tällä hetkellä duunia mainitsematta ajoistani puhelinmyyjänä. Saa nähdä, tärppääkö paremmin. Olin myös puoli vuotta saikulla masennuksen takia, koska puhelinmyynti ei sopinut psyykelleni. :D

Kandee käydä myös Roomaa katselemassa, jos mahdollista. Colosseum, Pantheon, yms. keskustan nähtävyydet. Vaikka leppoisana kävelyretkenä, pysähdytte välillä syömään jonnekin lapsiystävälliseen paikkaan. Ja sitten takaisin sinne rauhalliseen paikkaan, mihkä nyt matkustattekin. :)

En tiedä, olen itse käynyt Roomassa ja voisin ihan hyvin kuvitella meneväni sinne lasten kanssa. Toki riippuu, että minkä ikäisiä ja miten monta, mutta teoriassa.

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-apua-el…

Hali ja voimia <3

No jossei siinä ole mitään ongelmaa niin teetätte sen. Kyllä minä ainakin voisin teettää niin ei asiassa sitten ole mitään epäselvää, eikä tule koskaan olemaankaan.

Jos olisin mies ja minun naiseni kauheasti vastustaisi tuollaista testiä niin saattaisi sekin melko keljuja tuntemuksia herättää, että mitkä on motiivit..

Toki hyvään parisuhteeseen kuuluu se luottamus puolin ja toisin, mutta jossei ole itse luottamusta pettänyt niin mikä ongelma on näyttää se toiselle varmalla todisteella?

Tosin siinä kohtaa voisi vähän vituttaa, jos testitulos olisi jotenkin virheellinen tai esim. lapsen DNA mutatoitunut niin paljon, ettei mätsäisi puolison dna:n kanssa. Taitaa kyllä olla moinen lähestulkoon mahdottomuus, mutta tuli vain mieleen ajatus, voisko olla mahdollista. :S