Ritu 82

Pakko käydä täällä päivittäin katsomassa mitä muille kuuluu. Todella suuri harmi että tämä kuukausi on aiheuttattanut mielipahaa niin monelle kun täti on tullut kaikesta huolimatta :( Toivottavasti saisin monta kaveria tuonne lokakuisten odottajien ryhmään, vielä tällä hetkellä siellä on todella hiljaista. Samalla haluan kiittää tuhannesti kaikkia onnittelijoita, lämmittää todella paljon mieltä teidän kommentit. Toivotaan että pikkuinen pysyy kyydissä loppuun saakka. Joku oli kysellyt että mikä on fiilis, vielä on aika epätodellinen olo mutta maaliskuun 12 päivä varmasti asia konkretisoituu kun päästään käymään neuvolassa. Muutenkin olo on aika seesteinen ja odottava :) Pidän peukut ja varpaat pystyssä, että tulisi paljon plussia! Aurinkoista päivää kaikille T: Ritu

Olen odotellut tätiä kuin kuuta nousevaa että päästäisiin yrittämään "todenteolla". Mitään oireita ei ole ollut, ehkä vähän etovaa oloa ja maha on tuntunut turvonneelta. Terkkarin kanssa sovittiin että palataan asiaan helmikuun lopulla mikäli menkat ei ala siihen mennessä. Ajattelin testata ihan huvikseni, että mitä testi näyttää ja hupsista heijaa, testiin ilmestyi PLUSSA!!! On ihan sanoin kuvaamaton fiilis, tätä on odotettu ja toivottu kovasti :) En sitten tiedä, olenko syyskuun vai lokakuun odottaja, mutta sillä ei ole mitään väliä :) Plussa tuulia kaikille piinailijoille!



t: onnellinen Ritu

minipillerit jätin pois 23.12 ja nyt odotellaan kuumeisesti että menkat alkaisi. Olen kerennut jo raskaustestinkin tehdä kun alamahaa jomotteli mutta negaahan se näytti. Aamulla soittelin perheneuvolaan ja kyselin että kuinka pitkään menkkoja pitäisi odotella ennen kuin ruvetaan jatkotoimiin. Terkkari oli sitä mieltä että pitäisi viikonloppuna tehdä uusi raskaustesti ja jos se näyttää negaa niin odotellaan rauhassa helmikuun loppupuolelle ja katsotaan sitten, josko pitäisi varata lääkärille aika. Nyt vaan sitten jännittämään, kuinka tässä käy :) Hyvää viikon jatkoa kaikille!

Minä voisin kanssa liittyä kuumeilijoiden ryhmään, viimeksi olin vauva keskustelupalstalla vuonna 2005 kun odotin esikoistani. Sen jälkeen on kerennyt tapahtumaan paljon ja monien vaiheiden jälkeen elämä on siinä tilanteessa että vauva on enemmän kuin tervetullut. Olen 29 vuotta ja mieheni 34. Vauva on ollut puheena jo pidempään mutta ennen joulua "projekti" konkretisoitui kun jätin 23.12 minipillerit ottamatta ja nyt mennään luomuna. Menkkoja ei ole vielä tullut mutta niitä odotellaan, jotta pääsisin ensimäiseen kiertoon. Pakko myöntää että jännittää jo valmiiksi, vaikka testiä ei pääsekään tekemään vielä aikoihin :) Mukavaa vuodenvaihteen aikaa kaikille kuumeilijoille!

1. Montako lasta sinulla on, lapsen/lasten iät?

- Yksi lapsi 2v.



2. Käytkö töissä vai hoidatko lasta/lapsia kotona?

- Käyn töissä, lapsi kunnallisessa vuorohoito paikassa.



3. Asutko vuokralla, onko sinulla omistusasunto? Asumismuoto ja asunnon koko?

-Asun vuokralla. Kerrostalo kaksio 57m2



4. Mitä tukia saat Kelalta, kuinka paljon saat lasten isältä elatusrahaa per lapsi?

- Lapsilisä 136,60¿, lisäksi kunta maksaa elatusmaksua 129¿/kk



5. Kuinka olet henkisesti ja käytännössä selvinnyt mahdollisesta erosta?

- Aluksi oli todella rankkaa, koska välitin edelleen ex-miehestäni. Eron syynä olivat ex-mieheni käyttätyminen ja hänen tekemisensä. Olisin voinut tietysti olla eroamattakin, mutta mielestäni minulla oli erittäin painavat syyt eroamiseen. Olimme olleet välirikossa aikaisemminkin mutta lopulta sain on-off suhteen katkaistua. Nykyisin olen erittäin iloinen että sain asiani kuntoon. Mieluummin yksinhuoltaja kuin onneton.

6. Kuinka lapsi/lapset ovat reagoineet vanhempien mahdolliseen eroon?

-Lapsi oli puolivuotias erotessamme, joten hän ei reagoinut millään tavalla. Hänelle on normaalia, että isä asuu muualla.

7. Oletko löytänyt uutta elämänkumppania?

-En ole. Olen huomannut että yksinhuoltajan on vielä vaikeampaa löytää pysyvää suhdetta kuin lapsettoman. Olen käynyt muutamilla treffeillä ja seurustelin pari kuukautta yhden miehen kanssa mutta joka kerta homma loppuu siihen, että miestä ei kiinnosta. Olen päättänyt, etten lähde enää treffeille itseäni kiduttamaan.