Repale

Täällä ilmoittautuu uusi yksipuolisesta kuumeilusta kärsivä. On lohduttavaa huomata että muutkin kärvistelevät samassa tilanteessa.

Vauvakuume on pahentunut vuoden sisään jo todella suurin mittasuhteisiin, mutta mies pysyy tiukasti kannassaan ettei ole vielä valmis isäksi. Tämän lisäksi joudumme miehen tammikuussa alkaneiden opiskelujen takia asumaan viikolla eri kaupungeissa ja näemme vain viikonloppuisin. Tilanne on äärimmäisen turhauttava ja vaikka yritän tolkuttaa itselleni että hyvä vain että miehellä on mahdollisuus jatkokoulutukseen niin olen silti hiljaa mielessäni ärtynyt tuosta opiskelupäätöksestä koska se toi meille 300km välimatkaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka mies lämpenisikin vauvalle niin miehellä on opintoja vielä seuraavat 2 vuotta enkä halua vauvan syntyvän perheeseen jossa isä on viikot poissa kotoa.



Onneksi olen ensi viikolla menossa työhaastatteluun ja omatkin opinnot jatkuvat vielä toukokuun loppuun. Jos saisi ajatuksia ohjattua muuhunkin suuntaan kuin vauvaan. Toisinaan kuume yltyy jo niin kovaksi että miehen vaihtokin on käynyt mielessä. En kuitenkaan oikeasti halua erota. Ikää itselläni on 23 ja miehellä 22 eli nuoria ollaan eikä iän puolesta ole mikään kiire mutta sydän ei vaan osaa olla yhtä järkevä kuin aivot.



Anteeksi, meni kyllä kunnon valitusvirreksi. Oli vaan pakko saada tuulettaa tunteita.