Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähisukuun kuuluu myös tädit, sedät ja serkut. Oishan se outoa jos en siskojani ja heidän perheitään kutsuisi. Rippilapsen parhaimmat ystävät on hänen serkkunsa.
Mä en laske serkkujani kuuluvaksi lähisukuuni. Enkä kyllä kaikkia tätejäni ja setiänikään. Mulla on ollut kaikenkaikkiaan 38 serkkua ja suurinta osaa en ole tavannut kuin lapsena. Yhden serkkuni perhe muutti työn perässä Ruotsiin jo ennenkuin mä olin edes syntynytkään ja tätä serkkua olen tainnut nähdä elämäni aikana vain pari kertaa. Useimpia serkkujani en tunnistaisi enää, vaikka kadulla vastaan tulisivat. Ja osa heistä on jo kuollutkin enkä ole ollut hautajaisissakaan. Jos ei oltu 30:een vuoteen nähty eikä muutenkaan pidetty mitään yhteyttä, niin miksi just niihin serkun monttubileisiin olisi pitänyt osallistua? Eikä kaikki mun serkut olleet mun rippijuhlissani tai yo-juhlissanikaan. Nykyisin toki suvut ovat pienentyneet ja jos lapset on tekemisissä serkkujensa kanssa paljonkin, silloin on ihan loogista kutsua serkutkin. Ja se, että ne serkut myös tulee, koska nehän on silloin myös niitä parhaita ystäviä (vaikka heillä on samoja geenejäkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sedät, tädit, serkut eivät yleensä kuulu lähisukuun ja selvästikään eivät teilläkään kuulu, kun eivät rippijuhliin osallistu.
Ketkä sitten kuuluvat lähisukuun?
Omat vanhemmat, omat sisarukset ja - jos olet jo aikuinen - omat lapsesi. Näin mä ajattelen lähisuvusta. Tosin lasken siskoni lapsetkin kuuluvaksi lähisukuun, koska asuttiin jo heidän varhaislapsuudessaan samassa taloyhtiössä ja olivat tosi paljon mulla joko ihan sovitusti hoidossa tai muuten vaan täällä viettämässä aikaansa serkkujensa kanssa. Mun lapseni ovat siis näiden serkkujensa kanssa pikemminkin kuin sisarukset (esikoiset oli 6 vuotta samalla luokalla koulussa ja kuopukset aikoinaan samassa päiväkodissa) eikä serkukset. Edelleen ovat useammin tekemisissä toistensa kanssa kuin mun kanssani.
En lukenut koko ketjua, mutta tosiasia on, että eivät sukulaiset ole enää niin merkityksellisiä kuin ystävät. Ja nimenomaan juhlittavan ystävät, ei hänen vanhempiensa ystävät. Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani oli vähän väliä sukujuhlia ja tietenkin niihin osallistuttiin, kun kerran oltiin sukua. Nykyisin vain kaikista lähimmät sukulaiset enää osallistuu. Siis ne, joihin pidetään yhteyttä muulloinkin kuin vain häissä ja hautajaisissa.
Huoltomies kävi vihdoin asentamassa palovaroittimet. Kohta voin lähteä käymään kaupassa. Onneksi laittoi varoittimet sellaisiin paikkoihin, ettei ne ala ainakaan läskisoosia tehdässä huutamaan. Mulla on yksi oma varoitin keittiössä ja sen irroitan aina katosta ennenkuin alan tekemään ruskeaa kastiketta. Keittiö on tän asunnon ainoa niin matala huone, että keititötikkailla yletyn ottamaan sen pois. Nyt on sitten 98 m2 asunnossa yhteensä 6 palovaroitinta ja 2 häkävaroitinta.
Otanpa kantaa noihin sisustusliikkeisiin ja sitten Motonetiin ja Biltemaan. Bussimatkan päähän meiltä tuli viime talvena iso K-Rauta ja olen muutamia kertoja käynyt siellä. Ja olen kuin Liisa Ihmemaassa, koska siellä on kaikkea niin ihanaa. Mä niin odotan, että tämä elokuu päättyy ja olen vapaa kuin taivaanlintu...lentämään K-Rautaan ja katsomaan, mitäs kaikkea alkaisi remontoimaan :D
Samaa mieltä. Vaikka työkieleni onkin englanti, vapaa-ajallani haluan puhua äidinkieltäni.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/