Reipas ja tunnollinen lammas

Minustakaan it-ala ei ole kovin hyvä vertailukohde. Jo 25 vuotta alalla olleena en kyllä muista yhtäkään kertaa, että mikään alan oppikirja, manuaali tms olisi ollut suomeksi vaan kyllä ne aina on englanniksi. Ihan kuten kaikki ne tietojärjestelmätkin, joita työssään käyttää. Ja myös ohjelmointikielet perustuvat englantiin. Kaikissa kansainvälisissä tapahtumissa puhutaan englantia. Melkein voisi sanoa, että englanti on It-alan "äidinkieli" ja muita kieliä sitten tarvitsee korkeintaan työkavereiden kanssa juttelemiseen. Ja sekin onnistuu englanniksi. Sen sijaan on paljon aloja, joilla suomi on aika välttämätön. Akateemisista lääkärit, juristit, opettajat, farmaseutit jne jne. Eli sellaisissa ammateissa, missä asiakkaiden kanssa on puhuttava suomea. 

Nro 15568: "Hän ei käyttänyt noin alatyylistä sanaa, vaan puhui vaimon rakastelusta ja aamuhellimisestä. Sinulla on väärä asenne avioliiton hellyyteen. Pahennusta herättää sinun kielenkäyttösi, ei tämä kirjoittaja."

Seksistä puhuminen taitaa olla meille suomalaisille edelleenkin tabu. Varsinkin, jos ollaan yli viiskymppisiä ja/tai jos on jotain kristillistä taustaa. Toisaalta jossain Jenkeissä pidettäisiin suomalaista saunakulttuuria rivona ja kamalana, vaikka suunnilleen joka kulman takana on joku bordelli tai strippibaari.

Mun puolesta tuo mies voi ihan hyvin kertoa kuulumisensa ihan kuten me muutkin tässä ketjussa. Se on hänen elämäänsä ja meillä jokaisella on omamme. Monta kertaa hänen kuulumisensa luettuani olen ajatellut, että luojan kiitos olen sinkku eikä ensimmäisenä herätyskellon soidessa tarvitse levittää jalkojani vaan voin lähteä viemään koirani aamulenkille. On hienoa, jos on parisuhde, jossa molemmat haluaa aloittaa aamunsa seksillä eikä sen kertomisessa mun mielestä ole mitään pahaa. Mites ne savolaiset sanoikaan....vastuu on aina kuulijalla :D 

1. Konsertit. Leffoja näkee suoratoistokanaviltakin enemmän kuin on vapaa- aikaa enkä tarvitse valkokangasta elokuvan katsomiseen (ihan riittää iso taulutelkkari) ja mkotona saa myös äänbenvoimakkuuden pienemmälle eikä tartte käyttää korvatulppia leffaa katsoessaan. Kotoan mulla ei ole sellaisia laitteita, joilla saisin konserttisalin tuntuman olohuoneeseeni. Mun vanhalla isälläni on. Siis ihan mielettömät vempaimet ja pystyy itse säätämään, haluaako kuunnella jonkun kappaleen kirkkosalissa vai konserttisalissa. Saliakustiikka olikin aika keskeinen osa hänen työuraansa. 

2. En käy kirppareilla viikottain. En edes kuukausittain tai vuosittain. On hyvin vähän tavaraa, mitä enää elinaikanani tarvitsen. Ja niitä, mitä tarvitsen, en taida löytää kirppiksiltä. 

3. En suosi kiinakrääsää. En oikeastaan yhtään mitään krääsää. Tai sitten sen krääsän pitää olla jotain hyvin spesiaalia. Mulla on makkarissa kaksi häijyn näköistä mustaa kissafiguuria, jotka tilasin aikoinaan EMP:istä. Ja kun 2023 aloin sisustaa olohuonettani vähän normaalimmaksi eli sellainen tavallinen harmaa-valkoinen-musta. Eihän se huone sitten ollut yhtään mun näköinen, joten tilasin Puolasta sinne pöytälampun. Tyylitelty luuranko, joka roikottaa kädessään myrskylyhtyä. Kun meille tulee sisään, ensimmäisenä näkee sen luurankolampun :D

4. Muu. Enpäs muuten osaakaan nyt sanoa, olenko koskaan syönyt Kotipizzan pizzoja. Kaikki lähialueen pizzeriat ovat aina olleet jotain muuta. Tykkään kyllä pizzasta, mutta harvoin tulee tilattua, kun ovat niin suuria. Joskus siskoni kanssa tilataan tai haetaan lähiravintolasta pizza puoliksi, mutta en mä pysty syömään puolikastakaan pizzaa. Edellinen koirani (alaskanmalamuutti) oli todellinen kotikompostori eli se söi jopa jalapenot ja meillä ei biojätettä tullut juuri muutya kuin kahvinsuodatinpussit ja hedelmien kuoret. Tää nykyinen rescue-rekku on herkkävatsaisempi ja jos sille antaisi vaikka ne pizzan reunat, niin mä kävisin sitten seuraavana yönä 2-3 kertaa sen kanssa lenkillä, koska sillä olisi maha sekaisin. 

 

Eipä tuo ulkoilma kovin viileältä tuntunut. Aamulla oli ihan mukavaa, mutta kun äsken käytin koiran päivälenkillä ja aurinko paistoi päähän suunnilleen koko matkan, niin mukava olla taas sisällä viileässä. Jotain ruokaa pitäisi varmaan alka alaittaa, mutta tietenkään ei nyt tee mieli yhtään mitään sellaista, mihin raaka-aineet löytyisi kotoa. Mä keitän hyvin harvoin perunoita, mutta just nyt sitten tekee sellaisia mieli. Uudensadon perunoita, keitinveteen merisuolaa ja tuoretta tilliä. Suolaa löytyy, mutta ei pottuja eikä tilliä. Jotain sitten niiden lisäksi. K-Ruoka -sovelluksen mukaan tossa pienessä lähikaupassa näyttäisi olevan 300 g pakkauksessa tuoretta lohta, joten ehkä hetken päästä lähden käymään kaupassa. 

Sille, joka epäili mun olevan Doris, niin en ole. Mä kirjoitan lähes aina kommenttini tietokoneella ja olen rekkautunut sisään. No eilen oli selain heittänyt mut ulos ja kommenttini yhteen ketjuun menikin "vierailijana", mutta kun huomasin sen, lainasin välittömästi ko kommenttiani rekkautuneena ja kerroin, että se kommentti oli mun kirjoittamani. Joskus harvoin olen palstalla kännykällä. Jos vaikka olen bussissa tms. Kotona aina läppärillä, koska on isompi näyttö ja myös isommat näppäimet. Ne kerrat, kun kuitenkin kirjoitan kännykällä, laitan aina kommenttini perään sen "T. Reipas ja tunnollinen lammas poikkeuksellisesti vierailijana". 

Olin aikoinaan kymmenkunta vuotta Kaksplussan Mitäs nyt -palstalla. Aika moni käytti jotain nimimerkkiä komenttiensa perässä, mutta kun rekkautumismahdollisuutta ei ollut, niin kuka tahansa saattoi käyttää samaa nimimerkkiä. Joskus oli mielenkiintoista töistä tultuaan käydä lukemassa, mitäs kaikkea "minä" olen työpäiväni aikana kirjoitellut. Kun rekkautumismahdollisuus tuli, moni vakkarikävijä rekkautui. Sitten tiesi ketjuissa, kenen kanssa viestittelee. Kaksplussalla oli rekkautuneillea mahdollisuus myös laittaa toisilleen yksityisviestejä ja sitä kautta jopa ystävystyä. Mulla on edelleen vanhoja kaksplussalaisia niin ystävinä kuin kavereinakin, vaikkei kukaan meistä taida enää pahemmin Kaksplussalla käydä. 

Joku maaseudulla asuva kirjoitti ketjussa, että pitäisi soittaa poliisille aina, kun näkee jotain sääntöjen vastaista tapahtuvan. Ikävä tosiasia on, että täällä pääkaupunkiseudulla saisi olla soittamassa poliisille joka ainoa päivä ja useimpina vielä monta kertaa päivässä. Ei viranomaisilla ole resursseja sellaiseen. Keäsäaikaan varsinkin ei tartte olla kuin puolesta tunnista tuntiin ulkona, niin takuulla tulee vastaan alaikäisiä skuutin päällä, ilman kypärää ja tietty vähintään ne kaksi samalla laudalla. Kaikenlaista muutakin näkee, jos pitää silmänsä auki. Perjantaina kävin keskellä päivää Myyrmannissa ja siinä eteläpuolen rappusilla oli huumekauppa menossa. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun satuin osumaan paikalle samaan aikaan. Viranomaiset ovat ihan tietoisia tuosta asiasta, mutta kun ei ne voi sinne laittaa ketään 24/7 päivystämään. Sitten vielä sekin, että poliisin tehtäviin kuuluu lähinnä valvoa lain noudattamista, kaupunkien järjestyssääntöjen noudattamisen valvomiseen ei todellakaan riitä resursseja.