Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 94: "Tähän liittyen, kannattaa katsoa dokumentti Hehkulamppuhuijaus. Se avaa syitä miksi mikään ei nykyään kestä ja näyttää, että hehkulampunkin voi saada kestämään yli 100 vuotta aktiivisessa käytössä, jos sen vain valmistaa laadukkaasti"

Mä olen katsonut tuon. Mun isälläni ja myös siskollani on edelleen myös lankapuhelin. Vähän harmitta,a että luovuin omastani jo vuosikymmeniä sitten. Hyvin toimivat noiden puhelimet edelleen, vaikka valmistettu joskus 1970-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä oikeastaan halua mitään turhaa ostaa, jos en tarvitse, vaikken kovin köyhä olekaan. Kotimaista pyrin aina ostamaan, ja lähinnä se nyt on ruokaa, koska mitään tärkeää ei puutu. En halua kerätä romua enempää kuin on jo kertynyt vuosikymmenien aikana.

Meillä ei  juuri valmisteta vaatteita, ei kodinkoneita, jäänmurtajaa en tarvitse.

Keväällä ostin suomalaiset patjat, ne oli aika hintavat.

 

Voi kun saisi takaisin ajan, jolloin sai ostaa Suomessa tehtyjä vaatteita ja kodinkoneita. Jos en väärin muista, niin ne vaatteet kestvät pitempään kuin nykyiset kertakäyttöpukineet.

Mä ostin itselleni ekan äitienpäivän kunniaksi vuonna 1987 UPO:n sähkögrillin. Suomessa valmistettu. Toimii moitteettomasti edelleen, vaikka on vuosiikymmenten aikana käutetty todella paljon. Sievin kenkiä käytän. Ne on mulla kestäneet hyvin. Puhdistus ja kenkäplankkia vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Hissejä, laivanmoottoreita, paperirullia, ruostumatonta terästä, ... jne

Mitä muuta kotimaista kuluttaja voi ostaa jotta Suomen talous piristyy?

Jäänmurtajia

Vierailija kirjoitti:

Sinkkunaisille verot kattoon, niin alkaa se mieskin kiinnostamaan enemmän.

Kun mä olin nuori, oli vielä tämä lapsettomien sinkkujen (siis sekä miesten että naisten) korkeampi verotus. Mutta en todellakaan hankkinut esikoistani sen vuoksi, että ei olisi tarvinnut maksaa korkeampaa veroprosenttia. Hankin siksi, että ensinnäkin halusin lapsen ja toiseksi olin valmistumassa ammattiin, jossa siihen aikaan uskottiin olevan sartavarmasti töitä. Siis luottamus tulevaisuuteen oli aika oleellinen juttu. Noh, ysärin lama tuli pian sen jälkeen ja työttömiksi jäi sairaanhoitajiakin, mutta sitäpä en silloin kasarin puolivälissä vielä tiennyt. Perheverotus, verotuksen lapsivähennykset sekä yksinhuoltajavähennysa sinänsä olivat ihan jees. Työnantaja sai maksaa ihan yhtä vähän palkkaa kuin siihenkin asti, mutta verottaja rokotti vähemmän. Ja nämä vähennykset tosiaan sai vain ansiotuloista eli kannatti mennä töihin eikä jäädä elämään yhteiskunnan tuilla. Laman aikaanhan tämä sitten muuttui eli nuo vähennykset poistettiin ja vaikka lapsilisät jonkin verran nousivatkin, eivät ne korvanneet kuitenkaan sitä tulojen menetystä, mikä tapahtui noiden kolmen verohelpotuksen vuoksi.

Aloittajan kysymykseen: Osa ihmisistä ei yksinkertaisesti halua lapsia. Se pitää hyväksyä. Niille, jotka haluaisivat, mutta eivät katso elämäntilannettaan lastenhankintaan sopivaksi ja/tai eivät luota tulevaisuuteen, takaisin luottamus tulevaisuuteen  ja mahdollistaa eläminen lapsiperheenä. Asunnot ovat nykyisin ihan jäätävän kalliita ja kaikenlisäksi uudet asunnot on ihan naurettavia koirankoppeja. Just katselin, että tänne alueelle rakennetaan uusia kerrostaloja ja 3h+k asunnoissa vain 45 m2. Siis tuo pinta-alahan riittää hädin tuskin sinkulle ja yhdelle kissalle kaksioksi!!! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oksettavaa, että pitäisi kuluttaa vain kuluttamisen ilosta. Jos ei tarvii nii ei tarvii. Pelastan mielummin maapallon kuin ihmiskunnan.

Tämä. Ja myös: Mielummin pelastan oman lapseni kodin kuin pääomasijoittajien korkotulot.

Totta. Mun ei tarvitse olla omasta pärjäämisestäni huolissani. Tänään itseasaissa ensimmäinen päivä, kun olen "työtön". Tosin en aio ilmoittautua työttömäksi vaan elelen säästämilläni rahoilla seuraavat 11 kk eli kunnes alin eläkeikä tulee täyteen. Ylimääräistä en kuitenkaan kuluta vaan pyrin elämään mahdollisimman nuukasti. Koskaan kun ei voi tietää, mikä tilanne omille lapsilleni vielä tulee. Mielummin autan heitä taloudellisesti kuin kulutan johonkin, mitä ilmankin pärjään oikein hyvin.