Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei vain leikata eläkkeitä? Kaikille turvataan vain minimikansaneläke.

Monilla on jo nyt niin pieni eläke, että joutuvat tinkimään ruoka- ja lääkeostoistaan. Sairauksien hoito on aina vain kalliimpaa, ja eläkeläisillä menee yleensä rahaa siihen. 

Kaikkein järkevintä olisi perata valtion rahojen käyttö ja poistaa oikeasti kaikki epäolennainen. Eduskunnan koon voisi vähintään puolittaa, hallinnosta potkia turhat yli- ja alipomot, lopettaa julkisen sektorin turha matkailu ja ylihinnoitellut hankinnat, Linnan juhlatkin voisi lopettaa jne. Uskon, että rahaa riittäisi kummasti olennaiseen, kun epäolennaisuuksista luovuttaisiin. Mutta se vaatisi poliittista konsensusta eivätkä puolueet itsekkäinä suostu sellaiseen.

Pienistä puroista tulee isoja virtoja. Ensiksi, kaikki työkykyiset tässä

Muuten samaa mieltä, mutta ihan ensin pitää sada työpaikat työkykyisille. Jos työpaikkoja ei ole, turha syytää työttömiä siitä, että eivät mene töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen vanheneminen kuitenkin etenee tiettyä rapistumiskaavaa, niin 80-vuotta alkaa olla jo niin korkea ikä, että moni ei pysty enää kokopäiväiseen työhön. Toki on paljon poikkeuksia. Ratkaisu voisi olla se, että ne jotka haluavat jatkaa, saavat jatkaa. Nythän näin  ei ole. Eläkettä pitää virallisesti alkaa nostamaan 70-vuotiaana. Yksi vaihtoehto voisi myös olla osa-aikatyön mahdollistaminen korkeammilla vuosilla ja eläkkeen kertymisen jatkuminen erilaisilla laskelmilla. Toisaalta en myöskään näe, miksi ihmisen pitäisi makoilla vuosikymmeniä eläkkeellä tekemättä mitään. Jos jää esim eläkkeelle jo 65-vuotiaana ja elää 95-vuotiaaksi, siitä tulee 30- vuotta oloneuvoksena oleilua.

Kannatan vapaaehtoisuutta ikäkaaren loppupäässä työskentelyyn myös. Mutta sanottava on sekin, että kun ihminen saa vapaamatkustaa elämänsä ensimmäiset 20 - jopa tapauksittain 30 -

Mun isäni oli 89-vuotiaaksi kokopäivätöissä lähityössä ja 94-vuotiaaksi asti osa-aikatöissä etänä. Yksityisellä oli mahdollista. Tunnen ihmisiä, jotka mielellään olisivat jatkaneet töissä vielä sen ylimmän eläkeiän jälkeenkin, mutta julkiseklla sitä ei mahdollistettu. Mä olen aina käynyt töissä vain rahan takia ja sitten, kun sitä palkkaani en enää elämiseeni tarvinnut, ihan mielelläni jätin työni nuoremmille, jotka sen rahan elämisensä ja asuntolainoihinsa tarvitsivat. 

Vierailija kirjoitti:

Yritin etsiä "uutista" netistä, mutten löydä. Kuka tuon tekstin on keksinyt?

Tekoäly?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etätöissä voi lounastauolla käydä vaikka ulkona lenkillä. Kansanterveys paranee etätöissä.

Lounas pitää joka tapauksessa syödä ja etätyöntekijä joutuu kokkaamaan itse eli aikaa kuluu puoli tai kokonainen ainakin kokkaamiseen ja toinen puoli tuntia syömiseen. 

Mite uuvatti voi ihminen ollakaan? Tein etätöitä yli 12 vuotta enkä mä tietenkään lounastauolla kokkaillut. Kun työpäivä oli ohi, kokkailin itselleni päivällisen ja sen verran paljon, että sitä riitti seuraavaksi päiväöksi lounaallekin.. Hyvin usein 30 minuutin lounastauon käytin siihen, että lähdin koiran kanssa kävelylle. Oli tosi mukavaa varsinkin pimeään vuodenaikaan että sai edes tuon 30 minuuttia olla ulkona päivänvalossa. Edellisel päivän päivällisestä jäänyt annos sitten mikroon ja sen söin tietokoneen ääressä samalla, kun tein töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Länsimaissa on ensinnäkin hemmetin tylsä vaatevalikoima. Aina sitä samaa mustaa tai harmaata tunikaa, ehkä muutama värikkäämpi vaate joukossa mutta nekin jotain kokoa 34 ja niitä yksi jäljellä. Minä haluan värikkäitä vaatteita isossa koossa, ja nyt ette edes aloittaa siitä laihduttamisesta. Minulla on oikeus pukeutua kuten parhaaksi katson kuten minulla on myös oikeus olla ylipainoinen. Kenelläkään puolestaan ei ole oikeutta haukkua minua siitä. 

 

Suomessa myytävissä naisten vaatteissa ainakin valikoimat on tosiaan hyvin suppeat. Ja ihan kokoon katsomattakin. Jos jotain erilaista haluaa ja vielä suht edulliseen hintaan, niin pakko hankkia jostain ulkomailta. 

Muistan omilta nuoruusvuosiltani, miten mahdotonta Suomessa oli löytää koon 34-35 naisten kenkiä. Lasten kenkiä löytyi, mutta ei aikuisten. Ymmärrän kyllä, että koska kysyntä oli vähäinen siinä koossa, niin valikoimaa ei ollut. Aikoinaan sairaanhoito-opistossa piti ostaa valkoiset työkengät (oli tammikuu)  ja kun kiertelin stadin kauppoja eikä työkenkiä ollut siinä koossa yhtään missään ja menin sitten lastenosastolle, niin yhdessä paikassa mulle myyjä pilkallisesti nauroi, että eihän nyt LAPSILLE tammikuussa osteta valkoisia kenkiä. Juupa juu. Onneksi ope oli sen verran reilu, että sain käyttää kirkkaanpunaisia kenkiä. Muistan myös, kun parikymmentä vuotta sitten meniin ekaa kertaa työmatkalle Floridaan. Meinasin pyörtyä, kun kaupat oli pullollaan mitä erilaisimpia kenkiä ja myös mun koossa. Jouduin ostamaan sieltä uuden matkalaukunkin, jotta sain tuotua Suomeen kaikki sieltä ostamani kengät. Ostin siis kenkiä sekä itselleni, siskolleni, että siskoni tyttärelle. Nyt on onneksi tassu jo iän myötä levinnyt niin, että koko 36 sopii vähän paksumman sukan kanssa. Ja tässä iässä voi juhliinkin mennä jo jollain lättäkengillä. 



Summa summarum: jos suomalainen kauppias ei halua myydä mitään mulle, niin turha itkeä, jos en ostakaan  mitään.