Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 222: "Mitä sä horiset? Minähän sen uudelleenkoulutin, eikä kukaan muu. En siis työntänyt vastuuta kenellekään muulle.

Mutta siitä olen eri mieltä, etteikö edellisessä omistajassa olisi ollut mitään vikaa. Olisitpa nähnyt, miten koira lyö maihin, kun nostit kätesi ovea avataksesi. Lisäksi se pelkäsi kuollakseen humalaisia ihmisiä. "

Näköjään sekoitin sut johonkin toiseen kommentoijaan. Et siis ollutkaan se, jonka mielestä muiden olisi pitänyt huomioida hänen ongelmakoiransa. Mutta jep... jos ottaa ongelmakoiran, niin se on vain ja ainoastaan sen koiranomistajan vastuulla, että koirasta tulee hyvin käyttäytyvä koira, Ei naapureiden eikä kenenkään muunkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri siksi "jäätyvät" kun näkevät ongelmakoirasi eivätkä tiedä käykö se kimppuun. Ovat valmiita pakenemaan.

Voi, mun ongelmalapsen yksi ongelmista oli juuri se, että se on niin söpö ja kiltin näköinen. Harmi vaan, että edellinen omistaja oli piessyt kiltteyden siitä pihalle. Kelpo koira siitä tuli, mutta aikaa se otti, uuden luottamuksen maailman rakentaminen. 

Hienoa, että koirasi palautti luottamuksensa ihmisiin, mutta ei mikään tuossa ollut kenenkään toisen koiran tai koiranomistajan vika. Mulla on itsellänikin Pietarin kaduilta löytynyt isokokoinen, mutta kiltin näköinen rescuerekku. Tuli mulle 12 vuotta sitten "tilapäiseen" hoitoon, kun uusi omistaja ei pärjännytkään sen kanssa. Pitovaikeuksien takia koiralle piti etsiä joku uusi koti. En ikinä enkä koskaan ole ajatellut, että alueen muiden koiranomistajien tehtävä  olisi ollut opettaa koirani talon/maan tavoille, Kyllä se tehtävä oli vain ja ainoastaan mun. Ymmärrän kyllä sun ongelmasi, kun tiedän itsekin, miten erilaista on ostaa pentu suoraan kasvattajalta ja kasvattaa ja kouluttaa alusta lähtien itse kuin se, että ottaa kovia kokeneen aikuisen koiran itselleen. Mutta kenenkään muun kuin sun velvollisuus ei ole välittää kissan pieruakaan sun koirastasi. 

Nro 160: "No juurihan tässä on kysymys tilan ottamisesta ja kohteliaasti myös sen antamisesta,  etenkin jos näkee, että toinen yrittää sitä ottaa. Mutta ongelmahan on nää, joiden mielestä oman koiran pitää päästä haistelemaan ja kontaktiin. "

Joo, sori. Kävin lukemassa uudestaan aloituksen. Itsekin jämähdin vain siihen jämähtämiseen, mutta aloituksessahan oli kyse paljon muustakin. Siis siitä, että annetaan oman koiran lähestyä, vaikka selvästi toisen koiran kanssa halutaan mennä vaan reippaasti ohi. Törmään aika ajoin itsekin tilanteisiin, joissa vastaantulevan koiran omistajalla ei ole mitään hallintaa omaan koiraansa ja antaa koiransa lähestyä mun koiraani. Näissä tilanteissa minä jähmetyn silloin, jos huomaan toisen koiran elekielestä agressiivisuutta ja siitä hihnan jatkeesta täydellistä typeryyttää. Jähmetyn siksi, että varaudun menemään - jos tarve vaatii - oman koirani ja sen toisen koiran väliin. Olen äärettömän eläinrakas, mutta jos mun pitäisi valita man koirani ja jonkun toisen koiran väliltä, niin valitsisin oman koirani. Toivon, että en koskaan enkä ikinä joudu tilanteeseen, jossa mun pitäisi potkaista kenenkään koiraa päähän puolustaakseni omaa koiraani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä flexipellet ovat kaikista pahimpia ohitettavia. Itsellä pelkoagre koira, johtuen siitä, että joutui pentuna toisen koiran hyökkäyksen kohteeksi. Onneksi ei sattunut mitään. Ohitukset menee hienosti, jos vastaantuleva koira on joko lyhyessä hihnassa tai liikkumatta, mutta jos toinen koira on irti tai siinä 10m flexissä poukkoilemassa, oma koira hermostuu ja alkaa poukkoileen ja ärähtelemään. Ja prkl, nyt on (varsinkin naispuolisilla koiranulkoilijoilla) yleistynyt täällä taajama-alueella nämä 50m:set jäljestysliinat koirilla.

Jep ja nämä ei osaa lukea sitä tilannetta, että jos itse vedän hihnan lyhyelle, että se voisi tarkoittaa myös sitä, ettei sen vastaan tulevan koiran hihnan ehkä kannattaisi yltää minun koiraani asti.

Mä en anna koirani enää lähestyä lainkaan flexissä olevia koiria. Vuosia sitten mun koiralla oli ihan hyvvä koirakaveri, jonka kanssa tykkäsikin leikkiä. Mutta tällä toisella koiralla oli aina flexi ja kun omistajansa antoi koiran juosta ihan miten sattuu sen flexinsä kanssa, niin lääkärireissuhan siitä mulle tuli, kun se flexi vetäisi mun molemmat nilkat auki koiran juostua mun ympäri. Lääkäri totesi, että tässä oli vain millimetristä kiinni, että mun akillesjänteet ei katkenneet. Flexit on joskus ihan ok, mutta flexissä olevaa koiran ei pidä antaa lähestyä kenenkään kanssa. Ei toisen koiran eikä ihmisen. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vähän tuli kyllä nyt kieltämättä mieleen, että aloittajan oma koira ei ole kunnolla koulutettu. Hyvin koulutettu koira hoitaa ohitustilanteet mallikkaasti ihan riippumatta siitä, rähiseekö vastaantuleva koira, heittäytyykö se koira rähmälleen, onko sen koiran omistaja kännissä tai vaikka Halloween asuun pukeutunut tms. Täälläpäin on aika paljonkin nuoria koiria, jotka olisivat innokkaita leikkimään ja koittavat ottaa kontaktia vastaantuleviin koiriin, mutta kun sanon mun koiralle "annetaan kaverin mennä ohi", niin ei mun koiraa kiinnosta, vaikka toinen koira matelisi maassa. 

Ei tule mieleen, että ehkä sen koiran kanssa vasta harjoitellaan? Ei? 

No jos se omistaja ei ole kuuromykkä, niin varmaan voisi jo 15 metrin päästä hihkaista, että mulla tällanen ongelmatapaus, jonka kanssa vasta harjoitellaan? Siis on tuo munkin iso sekarotuinen rescuerekku, mutta en mä nyt ole ikinä olettanut, että kaikki muut koiranomistajat olisi olleet tuntosarvet pystyssä ja miettineet, mitähän mun rekkuni mahtaa haluta. Vastuu koirasta on AINA koiran omistajalla eikä kenelläkään muulla. Mutta joo, ymmärrän kyllä suakin. Tällä alueella on yksi joku näitä hankalia rotuja yhdellä miehellä ja on se tuolla Facebookin paikallisryhmässä joskus kirjoittanutkin, että kun kukaan ei halua koiransa tutustuvan tähän hänen koiraansa. No ei tietenkään kukaan halua antaa omaa koiraansa toisen koiran purtavaksi. Vaikka mun oma rescuerekkuni onkin aina tullut varsin hyvin toimeen muiden koirien kanssa, niin en mä nyt ehdoin tahdoin vie omaa koiraani tuon koiran purtavaksi. Ollaan sen verran usein kohdattu, että mä näen sen koiran eleistä, että se on valmis ihan just hyökkäämään, mutta omistajansa on niin tampio, että ei tajua koko asiaa. Just niitä koiranomistajia, jotka sanoo "ei tää mitään tee" ja sitten koiransa iskee hampaillaan kiinni. 

Mulla on jo yli 30 vuotta ollut koiria ja tunnistan kyllä tuolla ulkona, milloin joku on vasta kouluttamassa koiraansa. Jos koira on rodultaan sellainen, mikä voi olla hyvinkin arvaamaton, tai omistaja vaikuttaa täysin tampiolta, niin oman koirani kanssa mä väistän. Siis kierrän mahdollisimman kaukaa. Mun koirani ei ole eikä tule koskaan olemaankaan kenenkään toisen koiralle mikään harjoituskappale, jota voi käydä puremassa.