Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ovat töiden jälkeen "väsyneitä" mutta kummasti aikaa ja virtaa riittää töiden jälkeen somessa pyörimiseen.

Somen etu on, että voit itse valita, millaisia tai kenen juttuja luet. Voit myös samalla katsoa vaikka Netflixiä tai kuunnella musiikkia. Lisäksi voit välillä tehdä jotain  muuta kuten vaikka käyttää koiran ulkona, käydä kaupassa, laittaa ruokaa jne ja jatkaa taas sen jälkeen. Toisen ihmisen seurassa pitää keskittyä tähän ihmiseen eikä voi esimerkiksi sanoa, että odota tässä, tulen tunnin päästä takaisin. Sen vuoksi some ei ole niin virtaa kuluttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 626: " Nyt olet erehtynyt ainakin minun suhteeni. Minulla ei ole pakkomiellettä keneenkään, en vain tykkää epärehellisyydestä. Meitä on monta erilaista, jotka olemme väsyneet Dorikseen. Ei meitä voi niputtaa yhdeksi. Joku aloittaa aikaisin, joku työpäivän aikana, joku illalla.Nytkin on monta eri kirjoittajaa.  Kohde on sama ja tavoite myös. Luulin sinua fiksummaksi, mutta tässä asiassa erehdyt.  Se on toki inhimillistä. "

Ymmärrän kyllä sinuakin, mutta niinhän joku tai jotkut tässä ja siinä edellisessäkin ketjussa niputtaa monet eri kommentoijan  Dorikseksi. Varmaan minutkin, jos en kirjoittaisi rekkautuneena. 

Nimimerkki  Lammas on mielenkiintoinen. Tekstin perusteella täydellinen opportunisti.

Voit ajatella musta ihan mitä haluat. Koska rehellisesti sanottuna sun mielipiteesi ei vaikuta yhtään millään tavalla mun elämääni. Toisin kuin Doris sille, jolle Doris on aamusta iltaan pakkomielle. Mun elämästä kuitenkin 99% on täällä ruudun toisella puolella eikä palstalla. Ja palstalla olemisestanikin ehkä vain 1% on tässä ketjussa.  Itse tykkään tässä ketjussa lukea ihan vaan niitä arkisia kuulumisia enkä Doris sitä ja Doris tätä.  

Nro 626: " Nyt olet erehtynyt ainakin minun suhteeni. Minulla ei ole pakkomiellettä keneenkään, en vain tykkää epärehellisyydestä. Meitä on monta erilaista, jotka olemme väsyneet Dorikseen. Ei meitä voi niputtaa yhdeksi. Joku aloittaa aikaisin, joku työpäivän aikana, joku illalla.Nytkin on monta eri kirjoittajaa.  Kohde on sama ja tavoite myös. Luulin sinua fiksummaksi, mutta tässä asiassa erehdyt.  Se on toki inhimillistä. "

Ymmärrän kyllä sinuakin, mutta niinhän joku tai jotkut tässä ja siinä edellisessäkin ketjussa niputtaa monet eri kommentoijan  Dorikseksi. Varmaan minutkin, jos en kirjoittaisi rekkautuneena. 

Vierailija kirjoitti:

Käytiin miehen kanssa tekemässä viimeisiä joululahjaostoksia. Muutamalle työkaverille hankin vielä ensi viikolla pienet muistamiset, mutta muuten on lahjat hankittu. Pitäisi vielä paketoida ne joku ilta, kun olen hetken yksinäni. 

Itselle en ole hankkinut nyt mitään jos ei lasketa alennuksesta tilaamaani Marimekon takkia. Mies tosin lupasi maksaa sen ikään kuin joululahjaksi, vaikka ei sitä pakettiin  laitetakaan. 

On ollut mukava viikonloppu. Ollaan nukuttua hyvin ja jokainen on tehnyt omia kivoja juttujaan. Kohta aletaan pelaamaan yhdessä lautapeliä. Sitä ennen syödään. 

Kuulostaa ihan mukavalta, vaikka itse olenkin tosi onnellinen siitä, että ei enää joululahjoja aikuisille. Vähän pelkään, että siskoni ja hänen lapsensa eivät kuitenkaan tätä sopimusta halua noudattaa vaan saan heiltä kuitenkin joululahjat. Jotenkin pitäisi ehkä asiaan varautua. Kaikki kolme ovat hyvän ruuan ystäviä, joten ehkä hommaan vaan 3 pulloa jotain hyvää punaviiniä ja niille lahjapakkaukset.

Eilen annoin siskoni lapsenlapsille myöhästyneet synttärilahjat eli 50 € setelit kummallekin. Olivat ihan riemuissaan. Tiedän, että toinen käy ostamassa sillä rahalla jotain ja toinen pistää lipastonlaatikkoon muiden seteleiden kanssa. Oikeastaan aika liikkis tämä "Roope Ankka" :D Jouluahjaksi annan taas ihan vaan rahana. 

Varmaan on monia syitä ja jotkut varmaan kommentoineet jo ketjuun samaa kuin minäkin. Alussa on se ihastuminen ja rakastuminen. Puhutaan paljon kaikesta maan ja taivaan välillä. Vietetään paljon aikaa yhdessä, tehdään kaikkea yhdessä. Aikoinaan yksi mies sanoi mulle, että romanttinen rakkaus kestää entintään 2 vuotta. Sitten astuu arki peliin. Varsinkin, jos hankitaan lapsia. Kun on lapsia, ei voikaan tehdä kahdestaan enää kovinkaan paljoa, jos siihen tekemiseen ei voi ottaa lapsia mukaan tai jos ei ole lapsenvahtia. Kahdenkeskinen aika on sitten vaan kotona sen jälkeen, kun lapset on jo yöunilla. Yhteiset keskustelut vähenee, puhutaan vaan arjen asioista Mitä ruokaa, kumpi hakee lapsen päiväkodista, mihin aikaan tuut töistä kotiin, imuroitko vai tiskaatko jne jne. Viikonlopuista menee lauantait Prisma-perheenä ja sitten sunnuntaisin ehkä tavataan niitä isovanhempia tai jos lapset harrastaa jotain tavoitteellista urheilua, niin peleihin. Elämä muuttuu kuin elokuvaksi Päiväni murmelina. Kumpikin alkaa ajatella omia juttujaan ja omia toiveitaan tulevasta, mutta niistä ei enää puhuta. Vaikka oltaisiinkin samassa huushollissa, kumpikin puuhaa omia juttujaan. Nk kasvetaan erilleen. Jossain vaiheessa sitten todetaan, että en oikeastaan enää edes tunne tuota ihmistä, jonka kanssa asun.