Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Miksei vain myönnetä, että Suomi on lamassa ja nuoriso käyttäytyy sen mukaisesti. Se ei ole nuorison vika, vaan ihan me aikuiset ihmiset olemme Suomen tähän tilaan ajaneet.

Ihmisiä irtisanotaan koko ajan ja edes ne hyväpalkkaiset eivät ole turvassa. 90-luvun laman eläneet tietävät miten toimia ja valmistautuvat pahimpaan. Ei tavallinen kuluttaja voi tehdä muuta kuin säästää pahan päivän varalle ja turvata oma selusta.

Juuri näin. Mä olin ysärin laman aikaan kahden pienen lapsen äiti eikä käynyt mielessäkään, että olisin alkanut velkarahalla humputtelemaan ympäriinsä. Kyllä sitä veti kukkaronnyörit niin tiukille kuin mahdollista. Muistan, miten naapurin rouvan kanssa oltiin samaan aikaan hoitovapaalla ja katsottiin postilaatikkoon tulleista tarjouslehtisistä hyviä tarjouksia. Sitten lähdettiin kävellen liikenteeseen ja kierrettiin alueen eri kaupat läpi ja ostettiin niistä vain se, mitä tarvittiin ja mistä oli hyvä tarjous. 

Nun sisko on päässyt sukututkimusta tehdessään 1550 -luvulle asti. Tosin vain yhdestä sukuhaarasta, muut on tyssänneet jo sitä ennen. Tyssääminen on tapahtunut tyypillisesti siksi, että kirkonkirjat on palaneet kirkon mukana. 

Faith kirjoitti:

Suomalaisten kannattaa kuluttaa säästöjään ja ostaa ensisijaisesti kotimaisia tuotteita ja palveluja. Kun suosii kotimaista, se on samalla myös ekologista. Ostan itse lähinnä kotimaisia tuotteita vaikka olen köyhä.

Jos Suomen talous on niin tiukilla kuin puhutaan, niin nuo ilmastotavoitteet kannattaa siirtää tuonnemmaksi. Pitää olla realistinen ja hoitaa tärkeimmät asiat ensin.

No mun ei ainakaan kannata kuluttaa säästöjäni mihinkään sellaiseen, mitä en tarvitse ja/tai halua. Vaikka olenkin ollut pääsääntöisesti tyytyväinen terveyskeskuksen omalääkärimalliin, niin just syyskuussa jouduin varaamaan jalkaterän murtuman takia ajan yksityiselle, koska omalääkärille olisi saanut ajan vasta monen viikon päähän. Tiesin itsekin, että murtuma ei ollut sellainen, jonka vuoksi olisi pitänyt lähteä päivystykseen jonottamaan, mutta tarvitsin vaan särkylääkereseptin. Tällaiseen vaivaan ei saa reseptiä oikein mistään digiklinikaltakaan, koska lääkäri haluaa nähdä röntgenkuvan ensin. Ja pelkkään Buranaan ei taas tarvita reseptiä.   Ikää myös tulee koko ajan lisää ja ehkä jonain päivänä en enää pystykään siivoamaan kotiani itse, joten paljon järkevämpää säästää rahaa tulevia siivouspalveluita varten kuin juosta kampaajalla, kosmetologilla, ravintoloissa syömässä jne. Mä käytän kyllä palveluita silloin, kun niitä oikeati tarvitsen, mutta en huvin vuoksi. 

Nro 114: "Lääkkeiden ottaminen, verenpaineen ja verensokerin mittaus. Aamupala esille, tarkistetaa, että on päivällistä kaapissa ja otetaan tarvittaessa pakastimesta sulamaan. Omatoimisesti ei aina muista syödä lääkkeitä, eikä muista syödä ruokaa. Tai ei muista onko jo ottanut lääkkeet tai syönyt aamupalan. On laihtunut kovasti. Ei toki ole pakko syödä lääkkeitä tai ruokaakaan, mutta omaisena aika tylyä olisi jättää hänet huolehtimaan nuo asiat itsekseen. Itse en pysty näissä auttamaan,

ap"

Ok, ymmärrän. Mikä on syy siihen, miksi verenpainetta pitää mitata kovin usein? Hiljattain aloitettu uusi verenpainelääke vai se, että nyt vielä seurataan, tarvitseeko ylipäätään verenpainelääkettä? Kysyn tätä ihan vaan siksi, että joku syyhän siihen verenpaineen mittaukseen täytyy olla. Ja lisäksi, jos se on liian korkea/ liian matala, niin mitä silloin tehdään? Ts onko äitisi mielestä se verenpaineen mittaaminen niin tärkeä asia, että sitä pitää tehdä? Verensokereissa vähän sama asia, mutta ilmeisesti äidilläsi on 2. tyypin diabetes tai jos onkin 1. tyypin, niin ainakin osaa pistää kuitenkin insuliininsa edelleen itse? Ajan takaa nyt tässäkin sitä, että äitisi mielestä verensokerin mittaaminen ei välttämättä ole mitenkään tarpeellista. 

Syömisten kohdalla tilanne vähän sama. Vanhoilla ihmisillä yleensä ruokahalu vähenee ilman mitään varsinaista syytäkään ja syö sitten, kun syö, ja vain sen verran, kuin haluaa. Jos ei ole nälkä, niin ei ole. En tiedä - eikä mun tarvitsekaan tietää - missä päin maata äitisi asuu, mutta noihin syömisiin voisi ehkä miettiä kaupan kotiinkuljetusta. Esimerkiksi 2 kertaa viikossa ja niin, että mitään ei tarvitsisi laittaa säilymisen vuoksi pakkaseen. Kolmen päivän ruuat ekalla kerralla ja neljän tokalla. Täällä pk-seudulla ainakin Citymarketin kuljettajat kantaa tilatut tuotteet isälle (täyttää tässä kuussa 96v) keittiön pöydälle asti ja isä nostelee ne siitä itse jääkaappiin. Isä osaa edelleen tilata itsekin, mutta jos ei osaisi, niin minä tai siskoni tilattaisiin. Maitoa, kahvia, jugurttia, banaaneja, tuoremehuja ja einesruokia. Näitä se itsekin pääasiassa tilaa. Eikä ne ostosten kuljettajat "holhoa", joten vaikka isä ei itse kauppaan ole enää moneen vuoteen päässytkään, tuntee edelleen omanarvontuntoa. 

Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, niin nämä on aika hankalia tilanteita. 

Vierailija kirjoitti:

Todella outoa, jos professorit eivät tajua maailmantilanteen vaikutusta ihmisten tulevaisuudennäkymiin.

90-luvun alkupuolella ei ollut yleistä sodanuhkaa, saati maailmansodan, ei inflaatiota, vaikka lamaa olikin.

Järki käteen nyt, akateemikot. Kaikessa on kyse psykologiasta.

Lisäksi ysärillä kuitenkin vielä uskottiin, että lama on vain tilapäinen ja talous lähtee muutaman vuoden päästä taas kasvuun. Nyt ollaan junnattu paikoillaan jo vuodesta 2008 lähtien ja Orpon nurkkakin, jonka takana talouskasvu ja hyvät ajat on, menee koko ajan kauemmas.