Reipas ja tunnollinen lammas

Mun kohdallani ekonomistit voivat olla huoletta. Aivan varmasti tulen kuluttamaan ja isoja summia. Nimittäin erilaisiin hoivapalveluihin. Mutta en vielä, todennäköisesti en edes seuraavan 10 vuoden aikana. Mutta jonain päivänä kyllä, mikäli en kupsahda sitä ennen. Ja jos kupsahdankin, mun lapseni perivät säästöni ja sijoitukseni. Ei ne rahat siinäkään tapauksessa minnekään mustaan aukkoon katoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein ole ottanut tuulta alleen tämä ketju, eikö palstalaiset meinaa ollenkaan säästää vuonna 2026?

Vielä suunnitellaan, vuodenvaihteessa alkaa.

Itse ostin eilen osakkeita, vähän mutta kuitenkin, osinkoa maksava yritys.

Säästö-Täti

Pitää miettiä, osallistunko. Taloyhtiöön tulossa taas remonttia ja nyt olen vähän kahden vaiheilla, remontoinko siinä samassa yhteydessä muutakin. Huomenna selviää se, milloin arviolta remontti on mun asunnossani ja kuinka kauan se kestää. Eli tuleeko woltattua vai ei. En voi jättää niitä remppamiehiä tänne koiran kanssa ja vaikka toki voin käydä illallakin kaupassa ja laittaa sitten itse ruokaa, niin melko varmasti mua ärsyttää niin paljon se remontti, että ei kiinnosta ruuanlaitto silloin yhtään :D Toinen juttu sitten on, että teetin viime kesänä ammattilaisella pihasuunnitelman ja tarkoitus oli aloittaa sen toteutus keväällä. Voin toki tehdä sen seuraavanakin vuonna, mutta jokatapauksessa siihen uppoaa rahaa. Mä pystyn kyllä hyvin vähentämään ruokaan menevää rahaa, ei ole mikään pakko syödä tuoreita marjoja yms talvella. Ostan edelleen tarpeettoman kalliita elintarvikkeita. Nytkin söin pyhäinpäivänä poron sisäfilettä (kilohinta lähes 100 €). 

Mulla noin muuten on ruokamenot pienentyneet viimeisen vuoden aikana, koska vuosi sitten syyskuussa päätin alkaa syömään vain sen verran kuin voin tavoitepainossani syödä lihomatta ja laihtumatta. Tästä seurasi, että annoskokoni ovat nyt reilusti alle puolet entisestä. Ja painokin tipahti kuin itsestään normaalipainoon. Pienentyneestä annoskoosta seurasi sitten sekin, että ei tule kovin usein käytyä ravintolassa syömässä. Vaikka sen dogibägin saakin mukaan, niin ei vaan ole kiva syödä samaa ravintolaruokaa kotonakin vielä kahdella aterialla. 

Vierailija kirjoitti:

Jos päätätte kuluttaa, niin ostakaa suomalaisilta pienyrityksiltä ja mikroyrityksiltä. Olisi jo aika lihottaa muidenkin kuin korruptoituneiden suuryritysjohtajien lompakkoja.

Sen vähän, mitä päivittäistavaroiden ja lääkkeiden lisäksi olen ostanut, olen ostanut pääasiassa ulkomailta. Hollannista, Italiasta, Puolasta, Saksast, USAsta ja Ruotsista sekä syyskuussa Irlannin reissulla ostin villatakin sieltä. Yhdet Vallilan verhot tilasin, mutta Vallilakaan ei ole pien- eikä mikroyritys. Syynä ei ole mikään kotimaisten kauppojen boikotti vaan se, että sellaisia, mitä olen ostanut, ei ole ollut suomalaisissa verkkokaupoissa myynnissä. 

Nro 321: "Itse en ole koskaan laskenut toimeentuloani sosiaalitukien varaan, enkä laske jatkossakaan. Varsinkaan asuntolainan suhteen, hulluahan se olisi. Nykyhallitus ei ole myöskään leikannut ansiosidonnaisen kestoa."

No mä olen kyllä laskenut, Äitiyslomien ja hoitovapaiden aikana sekä pidemmillä sairaslomilla. Ja tuo asuntolainan otto aikoinaan oli sellainen, missä ajattelin ansiosidonnaisen olevan eräänlainen vakuutus siltä varalta, JOS työt loppuisikin. Eivät onneksi loppuneet ja laina on maksettu jo aikoja sitten. Työttömänä olen vasta nyt ja senkin omasta tahdostani. En nosta mitään tukia vaan elän säästöilläni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskoisin olevani töissä vielä viidenkin vuoden päästä (ja mahdollisesti sen jälkeenkin), kuluttaisin aivan surutta. Kävisin ravintoloissa, remontoisin kotiani, vaihtaisin auton jne. jne.

Valitettavsti en usko, joten kaikki ylimääräinen menee säästöön.

Tuossa edellä sanottiin, että sinäkin alkaisit kuluttaa, jos saisit työttömäksi jouduttuasi enemmän ansiosidonnaista. 

Varmaan sanottiin, mutta ei pidä paikkaansa. Ansiosidonnaisen kesto ei vaikuta mitään, vaan usko työpaikan säilymiseen tai uudelleen työllistymiseen.

Mä ajattelen vähän toisin. Kun aikoinaan otin asuntolainan, niin kyllä mun turvallisuuttani lisäsi ajatus siitä, että JOS jäisin työttömäksi, mulla olisi 2 vuotta aikaa joko löytää uusi työpaikka tai saada asuntoni myytyä. Nykyisin tuo aika on huomattavasti lyhyempi ja tilanne se, että moni muukin on muuttunut rahankäyttönsä suhteen varovaisemmaksi eikä asuntokaupatkaan välttämättä onnistuisi siinä ajassa kuin on pakko. Tai ehkä onnistuisi, jos myisi tarpeeksi halvalla, mutta pahimmillaan jäisikin sitten pankille edelleen velkaa.