Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 89: Oho. Osaatko sanoa, kuinka harvinainen tämä geenivirhe on? Voiko olla niin, että suurin osa elää tietämättä edes, että itsellään on tällainen geenivirhe?"

Mulla ei ole tietoa tuon geenivirheen yleisyydestä. Menetin omat isovanhempani yhtä lukuunottamatta jo kansakouluikäisenä, joten ei mitään muistikuvaa siitä, olisiko heilläkin voinut olla tämä sama. Muistan kyllä lapsuudestani, että välillä olivat tosi kivuliaita, äidinäitikin joskus ei pystynyt lainkaan käyttämään toista kättään. Voisin siis arvella, että ehkä ainakin hänellä näitä luunmurtumia saattoi olla. Ja kenties syynä tämä sama geenivirhe, mutta siihenmaailman aikaan ei tällaisia osattu edes tutkia. Mutta mulle tosiaan selvisi koko juttu vasta päälle viiskymppisenä. Siis vaikka mulla murtui luita jo vähän päälle kolmekymppisenäkin. Muistan, kun vuosituhannen alussa olin nilkuttanut jo 5 viikkoa nilkkani kanssa ja sitten ärsyynnyin. Varasin ajan lääkäriin saadakseni jotain Buranaa vahvempaa särkylääkettä. Kävin röntgenkuvassa ja lääkäri kysyi, miten mun edellinen nilkkamurtumani oli hoidettu. Olin ihan hoo moilasena, että mikä ihmeen edellinen nilkkamurtuma. Mulla kun oli reumakipuja ollut jo vuosia, niin en mä aina osaa erottaa, mikä kipu johtuu reumasta, mikä nivelrikosta ja mikä luunmurtumasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoresta alkaen tein paljon raskasta työtä ja harrastin monipuolista liikuntaa mutta olen jo yli 75, niin päivittäiset kävelyt on vähän lyhentyneet, tai ainakin hidastuneet. Muuutama päivä sitten esim kävelin 5km lenkin.

Koetko, että nivelesi ovat pysyneet tästä huolimatta hyvässä kunnossa? Et siis pilannut niitä aikoinaan liiallisella liikunnalla?

Nivelet ei mene pilalle liiallisella liikunnalla, en ymmärrä miten ihmiset vuodesta toiseen kuvittelee että liikunta rikkoo niveliä. Ottakaa selvää asioista, nivelrikkoa tulee enemmän niille jotka eivät juurikaan liiku.

Menee ne rikki vääränlaisella liikunnalla. Ei tietenkään mene oikeanlaisella liikunnalla. Ja liikuntaahan on kaikki, millä kroppaasi johonkin suuntaan liikutat. Erityisesti se vaikuttaa, mitä teet työksesi eli sen 8 tuntia päivässä 5:nä päivänä viikossa. Vaikka asia nykypäivänä jo tiedostetaankin, edelleen hyvin monissa työtehtävissä ei huolehdita ergonomiasta. Ei edes hoitoalalla, vaikka siellä ergonomiasta huolehtimisen pitäisi olla itsestäänselvyys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niveliä rasittaa se paino, mitä nivelet joutuu kannattalemaan. Jos olet normaalipainoinen, kokeile vaikka kuukauden verran joka paikkaan kävellessäsi kantaa 30 litran maitotölkkiä mukanasi. Tottakai lihaksillakin on merkitystä, mutta ei loputtomasti. 

Millä tavalla nivelet eivät kestä ylipainoa? Miten ne rasittuvat siitä? Mistä nivelistä puhutaan? Jaloista lähinnä?

No mä puhun lähinnä polvinivelistä ja nilkkanivelistä. Tietenkään ylipaino ei vaikuta sorminiveliin, ranneniveliin  eikä olkaniveliin, mutta jos kyseessä on liikkuminen, niin aika harva kuitenkaan kävelee käsillään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Koira kiskaisi mut nurin hiekkatiellä ja multa halkesi kyynärpään alapuolelta värttinäluu. Työterveyslääkäri lähetti ortopedille ja ortopedi totesi, että mun iässä tuollaisen kolhun ei olisi pitänyt aiheuttaa halkeamista. Lähetti mut jatkotutkimuksiin ja mulla todettiin vakava D-vitamiinin puutos. Ja syynä ei ollut liian vähäinen D-vitamiinin saanti vaan D-vitamiinin imeytymishäiriö. Sen jälkeen olen ottanut purkista päivittäin sen 100 mikrogrammaa D-vitamiinia ja edelleen mun D-vitamiiniarvot on alle alarajan. Ja tämä sitten aiheuttaa luiden haurastumista. Joka luunmurtumasta en jaksa enää edes mennä lääkäriin. 

Mistä johtuu D-vitamiinin imeytymishäiriö? Voiko sitä perimmäistä syytä korjata?

Otatko D-vitamiinin rasvan kanssa, esim. ruokalusikallinen oliiviöljyä suoraan suuhun?

Geenivirhe. Kun mulle selvisi tuo, kehotin lapsiani menemään tutkimuksiin. Pojallani ei ole tuota geenivirhettä, mutta tyttärelläni on. Ja tyttärelläni olikin sitten D-vitamiinitaso joku 25 (alarajahan on 40 ja suositus siellä 70-80). Mulla oli silloin, kun asiaa tutkittiin, vain 14. Vaikka siis sainkin ruuasta ravintosuositusten mukaisen riittävän määrän D-vitamiinia. Nyt, kun po psin päivittäin purkista D-vitamiinia, mulla arvo on pysynyt siellä 36-38. Rasvan lisääminen ei ole auttanut, koska vika on geneettinen. Eipä tällaisia tule koskaan tutkituksi ellei tule jokin asia, jonka vuoksi joutuu tutkimuksiin. Ja mullahan siis luita murtui milloin mistäkin kolhusta jo vuosia ennenkuin edes tuota tutkimusta tehtiin. Vasta tämä yksi Mehiläisen ortopedi alkoi miettimään, että ei tuo ole normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

En ihmettelisi, jos nykynuoret liikkuvat enemmän kuin boomerit. Nykyisin on enemmän erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi salitreeni on hyvin yleistä. Boomerit taas vain istuivat ja edelleen istuvat television ääressä mädättämässä aivojaan. Mistä ihmeestä ap on saanut käsityksen, että nykyiset vanhukset olisivat muka liikkuneet enemmän nuoruudessaan kuin nykyiset nuoret? 

Nykynuoret - siis ne, jotka käyvät kuntosaleilla tms - eivät siellä salilla tee vääränlaisia treenejä. Sen sijaan boomerit ovat joutuneet elämänsä aikana tekemään kaikenlaista sellaista hommaa, jossa ergonomialla ei ole ollut mitään tekemistä. Vääränlaiset liikeradat vahingoittaa ja oikeanlaiset taas parantaa. Kuntosaleilla ei opeteta tekemään vääränlaisia liikkeitä. Monen boomerin liikunta on ollut nk hyötyliikuntaa sekä sitten just ruumiillista työtä. Yks tuttuni pääsi just työkyvyttömyyseläkkeelle oltuaan teinistä lähtien töissä rakennuksilla. Polvet ihan paskana, vaikka onkin hoikka mies.