Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Äiti on jo kuollut. Kuoli kuukautta ennen 97-vuotispäiväänsä. Viimeiset 3 vuotta oli muistisairas. Muina sairauksina verenpainetauti sekä korkea kolesteroli, joihin molempiin oli lääkitys vissiin parikymmentä vuotta. Isä on nyt 96v. Liikuntakyky on huono polvien nivelrikon vuoksi, mutta asustelee edelleen kotonaan. Ei mitään säännölllistä lääkitystä. Kolmesta eri syövästä on selvinnyt. 

Isäsi on todella hyvässä kunnossa, kun tuossa iässä ei ole ainuttakaan säännöllistä lääkitystä. 

Missä iässä nuo syövät olivat? 

Aikamoinen selviytyjä hän on. 

Mun äiti on 94-v ja hänellä on nivelrikkoon kipulaastarit ja verenpaine- diabetes ja kolesterolilääke.

En muista, missä iässä isällä oli ensin ihosyöpä ja sitten kurkkusyöpä (yli 60-vuotiaana kuitenkin) , mutta vatsasyöpä oli vuonna 2018 eli vähän ennenkuin isä täytti 89v.  Selvisi niistä kaikista, koska on ollut varaa käydä yksityislääkärillä ja siten kaikki syövät todettiin niin ajoissa, että hoidettiin ihan vaan leikkauksilla. Ei olleet ehtineet levitä. Ja siten ei tarvinnut kemoterapiaa eikä muutakaan. Asiaan saattoi vaikuttaa sekin, että mä painostin isän heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua lääkäriin. 

Terveet elämäntavat (esim ei koskaan ole tupakoinut) ja aktiivinen elämä on varmasti hyvien geenien lisäksi vaikuttanut terveydentilaan. Vielä 94-vuotiaana siivosikin itse, mutta sitten suosittelin jo palkkaamaan jonkun ulkopuolisen siihen hommaan (2-kerroksinen asunto) . Isällä - kuten mullakin - on keskimääräistä korkeampi kipukynnys ja varmaan sen vuoksi isä ei tarvitse edes särkylääkkeitä. 

Äiti on jo kuollut. Kuoli kuukautta ennen 97-vuotispäiväänsä. Viimeiset 3 vuotta oli muistisairas. Muina sairauksina verenpainetauti sekä korkea kolesteroli, joihin molempiin oli lääkitys vissiin parikymmentä vuotta. Isä on nyt 96v. Liikuntakyky on huono polvien nivelrikon vuoksi, mutta asustelee edelleen kotonaan. Ei mitään säännölllistä lääkitystä. Kolmesta eri syövästä on selvinnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Kuluttaminen koostuu pienistä kuin suuremmista puroista. Ei pidä tuomita kuluttamista, koska se on elinehto koko yhteiskunnan toimivuudelle. Moni ei vaan tule ajatelleeksi koko ydintä. Itse sain muistutuksen toistakymmentä vuotta sitten, kun tein silloin tällöin keikkaa akuuttisairaanhoidossa. Oli sunnuntai ja ilta ja juuri ja juuri ehdin bussipysäkille, ( koska olin säästäväinen ja kuljin bussilla) ja huomasin, ettei ko bussi kuljekaan sunnuntaisin enää kotiini siihen aikaan. Matkaa n 7 km. Siitä sitten juoksin läheiselle taksiasemalle ja puuskahdin taksikuljettajalle pettymykseni. Mies sanoi, että aattelepa tätä, että sinä työllistät nyt häntä ja yhteiskunnan rattaat pelaavat vain kun käytämme toistemme palveluja. Siitä keskustelimmekin koko matkan ajan. 

Mä en tuomitsekaan kuluttamista. Kulutanhan mä itsekin silloin, kun se on mulle tarpeellista. Esimerkiksi ne koiran eläinlääkärikäynnit viime kuussa. Mutta en mä olisi varannut koiralle eläinlääkäriaikaa, jos koira ei olisi sairastunut. Kerran kuukaudessa tilaan ostoksia Citymarketista kotiinkuljetuksella. Mulla ei ole eutoa eikä ajokorttiakaan,  joten en mä saisi bussissa raahattua neljää säkkiä kissanhiekkaa yms. Kun tilaan koiralle ruuat Mustista ja Mirristä, niin kotiinkuljetuksella. Painaa sen verran paljon, että hyvä kun saan säkin ulko-ovelta kieritettyä keittiöön asti. Ei todellakaan onnistuisi hakea pakettia edes lähikaupassa olevasta Matkahuollon noutopisteestä.  Sen sijaan esimerkiksi jalkahoidot osaan tehdä itsekin, pitkien hiusteni latvat tasoittaa mun sisko jne.

Ei tarvitse. Ihmiset muuttuvat vuosien ja vuosikymmenten varrella. Vaikka eskarissa olisikin oltu kiinnostuneita samoista asioista, niin kolmekymppisenä ja varsinkaan kuuskymppisenä ei välttämättä enää olla. Hienoa jos ollaan, mutta aika monella elämät vie erilleen ja ystävyys muuttuu jossain vaiheessa vain kaveruudeksi ja sitten hiipuu kokonaan. 

Kylllä mä edelleen kulutan, mutta en mihinkään sellaiseen, mitä ilmankin elämäni on ihan riittävän mukavaa. Viime kuussa meni vajaa tonni koiran eläinlääkärilaskuihin. Ruokaa ostan ja muita päivittäistavaroita. Sähköäkin kulutan ihan surutta. Pari maksullista suoratoistokanavaakin löytyy.