Reipas ja tunnollinen lammas

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

En mollaa sua. Tiedän, mistä puhut. Vielä viime kesänä järjestin - tosin yhdessä siskoni kanssa - ensin kesäkuussa äidin 95-vuotissynttärit ja sitten heinäkuussa vanhempieni 70-vuotispäivät. Sen jälkeen yksinkertaisesti väsähdin. Joulua tein vielä yhdessä siskoni kanssa, mutta kaikki muut erilaiset vuosittaiset juhlapäivät, mitä meillä on perinteisesti vuosikymmeniä vietetty yhdessä, aloin viettää yksin. En vaan jaksa enää. 

Siis heinäkuussa vanhempieni 70-vuotishääpäivän 

En mollaa sua. Tiedän, mistä puhut. Vielä viime kesänä järjestin - tosin yhdessä siskoni kanssa - ensin kesäkuussa äidin 95-vuotissynttärit ja sitten heinäkuussa vanhempieni 70-vuotispäivät. Sen jälkeen yksinkertaisesti väsähdin. Joulua tein vielä yhdessä siskoni kanssa, mutta kaikki muut erilaiset vuosittaiset juhlapäivät, mitä meillä on perinteisesti vuosikymmeniä vietetty yhdessä, aloin viettää yksin. En vaan jaksa enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 71v ja olen jakanut kaappini tyhjäksi      

lapsilleni sekä lahjoittanut SPR.lle. 

Ikkunat pesetin ja siivooja käy 1kerta kuussa. Matot lapset kävi pesemässä itsepalvelupesulassa. Pyykit jaksan hoitaa ja ruuan. Tosin tulee käytyä 1-2xviikko ulkona syömässä. Ei paljon muita menoja kuin vuokra, sähköt, vesi, lääkkeet. Huvitukset ovat jääneet ei vain jaksa innostua kylille lähdöstä. Tilaan jatkossa ruuat kaupasta kotiin ja lähellä olevasta baarista ruokaa. 

Katsoin kerran telkkarista ohjelman Tanskan vanhustenhuollosta ja siellä kaikki osti palveluita. Olisiko ettei meillä ole vielä  vanhussukupolvi oppinut käyttämään palveluita. Kampaaja, parturi, jalkahoitaja, käsihoitaja ja kosmetologin palvelut tutumpia. 

Tanskalaisilla on ehkä enemmän rahaa käytössä kuin suomalaisilla? Maa on pieni ja palveluita tarjoavat tahot ovat todennäköisesti melko lähellä asiakkaitaan.  Suomessa tilanne on toinen, sen ymmärtää, kun katsoo karttaa.

Näinpä ja Suomessa ei kaikilla paikkakunnilla ole monia palveluita. Ei ole kannattavaa perustaa yritystä jonnekin pikkupaikkakunnalle, jos asiakkaita on vain muutama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytin omaa vanhempaani lääkärissä ja tällä kertaa menin mukaan lääkärille saakka. Siellä on käyty monta kertaa eikä apua ole saatu. Mulla heräsi epäilys, että saattaakin kaunistella asioita kun ei halua olla vaivaksi. Siksi apua ei ole saanut. (...)  

Kuuulostaa tutulta. Jo edesmenneet vanhempani olivat kotihoidossa ja hoitajat kirjasivat asioita reissuvihkoon meille lapsille. Vihkoon oli kirjattu ihan tosissaan mm. äitimme väite, että hän kävelee päivittäin reippaasti läheisen järven ympäri!!!  Hyvä kun vessaan jaksoi kävellä sohvaltansa muutaman kerran päivässä.  Lisäksi hän oli näyttänyt hoitajalle, miten  reippaasti hän vielä nousee sohvalta, ja oli noussut. Me lapset satuimme tietämään, että hän oli tämän nousunäytöksensä jälkeen ja nimenomaan siitä syystä joutunut makaamaan sohvallaan pari-kolme päivää aivan rampana!!! 

Mikä ihme saa vanhan ihmisen muuntelemaan totuutta tällä tavoin, omaksi vahingokseen? Onneksi palvelutalossa vapautui sitten paikka ja he pääsivät ympärivuorokautiseen valvontaan ja hoivaan. 

Pelkäävät joutuvansa laitoshoitoon. Ei läheskään kaikki vanhukset halua hoivakotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Se on helppo sanoa että muuttakaa pikkukaupunkeihin joissa on halvempi vuokra, mutta eivät he halua asukkaakseen raihnaisia pitkäaikaisköyhiä vaikka asuntoja olisikin. Jos asumistukea leikataan ja hinnat jatkavat nousuaan niin joudun kadulle kuolemaan.

Suomessa nyt - toistaiseksi - kunnat eivät vielä voi päättää, kuka kuntaan saa muuttaa ja kuka ei.