Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhus on päästään terve ja pääsee liikkumaan rollaattoria apunaan käyttäen, ei ole mitään pätevää syytä sijoittaa häntä hoitokotiin. Kotihoidon tukema elämä kotona on silloin paljon mielekkäämpää.

Ei aina näinkään. On paljon ikäihmisiä, joita yksin oleminen masentaa niin, että se vaikuttaa jo toimintakykyyn ja terveyteen. Joiltakin menee ruokahalu ja motivaatio tehdä ylipäätään mitään, ja kun ei tee mitään, kunto laskee kuin lehmän häntä. Jotkut saavat aivan uuden elämän, kun pääsevät paikkaan jossa on muitakin ihmisiä ja saavat esim. aterioida muiden kanssa yhteisessä ruokailutilassa.

Sitten on tietysti niitäkin, joita yksin oleminen aidosti pelottaa ja heillä on jatkuva turvattomuuden tunne. Mielestäni kummatkin heistä ehdottomasti hyötyvät palveluasumispaikasta ja se heille kuuluisi.

Aivan eri asia sitten ne, jotka haluavat palveluasumiseen niillä odotuksilla, ettei heidän enää tarvitse tehdä yhtään mitään ja heitä palvellaan, "koska minä olen jo näin vanha!", vaikka aivan hyvin toimintakykyä vielä on.

Tuollaiselle vanhukselle sopii parhaiten palvelutalo. Hoivakoteihin pääsee vain erittäin huuonokuntoiset vanhukset eli ne, jotka eivät pärjää enää edes palvelutalossa.

Hoivakoti ja palvelutalo tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Molemmissa siis on hoitajia ja kummassakin hoito maksaa suhteellisen paljon.

Ei tarkoita samaa. Täällä - vaikka onkin yksityinen palveluntarjoaja - sivulla on mielestäni hyvin kerrottu eri asumismuotojen välinen ero:

https://www.sagacare.fi/usein-kysyttya/mika-ero-senioritalolla-palvelut…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhus on päästään terve ja pääsee liikkumaan rollaattoria apunaan käyttäen, ei ole mitään pätevää syytä sijoittaa häntä hoitokotiin. Kotihoidon tukema elämä kotona on silloin paljon mielekkäämpää.

Ei aina näinkään. On paljon ikäihmisiä, joita yksin oleminen masentaa niin, että se vaikuttaa jo toimintakykyyn ja terveyteen. Joiltakin menee ruokahalu ja motivaatio tehdä ylipäätään mitään, ja kun ei tee mitään, kunto laskee kuin lehmän häntä. Jotkut saavat aivan uuden elämän, kun pääsevät paikkaan jossa on muitakin ihmisiä ja saavat esim. aterioida muiden kanssa yhteisessä ruokailutilassa.

Sitten on tietysti niitäkin, joita yksin oleminen aidosti pelottaa ja heillä on jatkuva turvattomuuden tunne. Mielestäni kummatkin heistä ehdottomasti hyötyvät palveluasumispaikasta ja se heille kuuluisi.

Aivan eri asia sitten ne, jotka haluavat palveluasumiseen niillä odotuksilla, ettei heidän enää tarvitse tehdä yhtään mitään ja heitä palvellaan, "koska minä olen jo näin vanha!", vaikka aivan hyvin toimintakykyä vielä on.

Tuollaiselle vanhukselle sopii parhaiten palvelutalo. Hoivakoteihin pääsee vain erittäin huuonokuntoiset vanhukset eli ne, jotka eivät pärjää enää edes palvelutalossa.

Onko tuossa kyse varsinaisesta pelosta vai onko henkilö pikemminkin ikuinen pessimisti? Jos pelosta, niin en tunne sellaisia ihmisiä. Sen sijaan tunnen perusluonteeltaan pessimistin ihmisen, joka mistä tahansa asiasta löytää ensimmäisenä sen, mikä voi mennä pieleen. 

Eihän tuo ole mikään ihme. Jo silloin 2020 puhuttiin paljon siitä, että nuoret, jotka muuttivat kotipaikkakunniltaan opiskelupaikkakunnille, jäivät yksin. Oli etäopetusta ja mitään opiskelijoiden rientoja ei saanut järjestää, koska oli kokoontumisrajoituksia. Lähiopetus sekä erilaiset riennot opiskelun alussa on just ne keinot, millä vieraalle paikkakunnalle muuttaneet nuoret tutustuvat opiskelukavereihinsa ja saavat uusia ystäviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikseivät työttömät sitten opiskele sosiaali- ja terveysalalle?

Millä rahalla?

Opiskelun aikana voi tehdä samaanaikaan töitä opintojen ohella. Moni aikuinen opiskelija tekee niin että käy joko ilta tai yövuorossa ja opiskelee päivällä tai sitten käy päivällä töissä ja opiskelee iltalukiossa.

Tuo aikuiskoulutustuki on ollut sitä varten, että myös perheellinen voisi vaihtaa alaa tai hankkia täydennyskoulutusta, jolla työllistyy paremmin. Normaali opintotuki on mitoitettu vain yhden ihmisen eli sen opiskelijan elämiseen ja samoin tuloraja, jonka saa tienata menettämättä opintotukeaan, on mitoitettu vain yhdelle. Jos opiskelijalla on lapsia, niin sitä ei tavallisessa opintotuessa huomoida mitenkään. Jos sattuu olemaan yksinhuoltaja, on aika mahdotonta olla päivät töissä ja illat koulussa tai päinvastoin, koska ei  niitä lapsia voi kaappiinkaan laittaa opiskelujen ajaksi. Omat lapseni olivat vuosituhannen vaihteessa alakoululaisia, kun mä vaihdoin alaa. Ja opiskelin just noin, mikä tarkoitti, että lapseni olivat paljon yksin kotona. Tänä päivänä varmaan tehtäisiin sellaisessa tilanteessa jo lastensuojeluilmoitus.