Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Robotteja ja automatisaatiota tarvitaan koska työläisiä tulee vapauttaa muusta työstä vanhainhoitoon koska meillä on käsillä vanhainhoidon kriisi ja hoitajapula. Vuonna 2030 jo yli puolet suomalaisista on seniori-ikäisiä ja tarvitsevat apua esimerkiksi ulkoilutuksessa, syömisessä ja pesemisessä sillä eivät pärjää enää yksin ja itsenäisesti.
Mä pahasti pelkään, että vanhustenhoidon kriisiä tullaan käyttämään peruisteluna sille, että valtio myy meidän pohjavedet ulkomaisille suuryrityksille. "Pakko myydä, jotta saadaan rahaa sote-alalle".
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole vissiin kuullut, että tulevaisuudessa meillä on yhä vähemmän työntekijöitä. Suuret ikäluokat jää eläkkeelle koko ajan ja nuoremmat ikäluokat on paljon pienempiä. Työikäisen väestön määrä kutistuu.
Suuret ikäluokat ovat nyt 73-78 -vuotiaita. Eivät ole jäämässä eläkkeelle vaan ovat olleet eläkkeellä jo vuosia. Tätä suurten ikäluokkien eläköitymismantraa on hoettu vuosikymmeniä, mutta koska työpaikkojen määrä ei olekaan kasvanut (kuten piti), ei vissiin olla huomattu, että suuret ikäluokat ovat olleet jo vuosia eläkkeellä.
Suomen suurin ikäluokka ovat vuonna 1963 syntyneet. Eivät ole vielä eläkeiässä!
Elossa olevista. Vain vuosina 1946, 1947, 1948 ja 1949 Suomessa on syntynyt yli 100 000 lasta vuodessa.
Voit googlata suurin ikäluokka ja tutkia tilastoja. Syntyvyys ei kerro määrää. Entisaikaan imeväiskäisten kuolleisuus oli suuri ja lapsia vammautui polion takia. Jos huvikseen viitsit katsoa vaikka 1963 syntyneiden elossa olevien määrää ja verrata sitä esim. 2013 syntyneiden ikäluokan lukumäärään, voi avata asioita, miten työvoimalle on käymässä.
Toki noinkin, mutta kun puhutaan suurista ikäluokista, tarkoitetaan nimenomaan vuosina 1945-1950 syntyneitä. Mä näen suurimpana ongelmana Suomessa sen, että ei meille ole tulossakaan enää mitään uutta Nokiaa. Meillä tullaan tarvitsemaan hoitajia, sosiaalityöntekijöitä yms työntekijöitä, jotka pääasiassa palkataan julkiselle sektorille. Ja jostain pitää julkisen sektorin saada rahaakin, jolla näiden palkat maksetaan. Meillä voi olla vaikka 100 000 osa-aikaista kokkia, mutta jos ja kun kansalaisilla ei ole varaa käydä ravintoloissa, niin ei niillä kokeillakaan työt riitä. Viime aikoina on jonkin verran hehkutettu mahdollisia tulevia ulkomaalaisi investointeja, kun tuulivoimaa yms on Suomessa lisätty. Mutta kuinka moni suomalainen loppujen lopuksi tulee työllistymään näihin firmoihin? Ja vieläpä sellaisella palkalla, että voisivat käydä ravintoloissa syömässä? Rakennusfirmatkin ovat jo pitkään joko palkkanneet itse ulkomaalaisia työntekjijöitä tai käyttäneret ulkomaalaisia alihankintafirmoja. Telakoilla on ollut ulkomaalaista työvoimaa ja monessa muussakin paikassa. Kesällä 2020 monet suomalaiset ilmoittautuivat menemään töihin maatiloille ja puutarhoihin, mutta kelpasiko suomalainen työntekijä? No ei kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vain on erilainen rytmi. Jokaisessa maassa esim. ilmasto ja työ- ja tapakulttuuri muodostavat syyt vuorokausirytmille. Esim. Etelä-Euroopassa vietetään päivällä siestaa ja töitä tehdään siksi illalla myöhempään ja valvotaan myöhempään ja syödään se pääateria yhdessä illalla perheen kanssa. Työtkin aloitetaan aamulla usein myöhemmin kuin Suomessa. Keski-Euroopan maissakin työpäivä voi olla 9-19 ja päivällä on reilun mittainen lounastauko. Maassa maan tavalla, tässäkin. Kieltämättä tylsää matkoilla, kun paras tunnelma illallisravintoloissa on vasta 21 aikoihin ja itse haluaisi syödä jo pari tuntia aiemmin, usein tyhjät ravintolat silloin.
Meillä kulttuurisesti ollaan vieläkin agraariyhteisön tapojen perillisiä, aamut aloitetaan aikaisin, lounasta jo 11-12 aikaan, kyllä siinä viiden maissa alkaa olla jo nälkä ja pimeyden takia mennään ajoissa nukkumaan.
Olen usein miettinyt miksi ihmeessä edelleenkin meillä keskitalven pimeydessä pitää koulut ja työt aloittaa jo kahdeksalta, monet joutuvat heräämään siksi jo kuudelta, ankara suhtautuminen työaikoihin voisi olla joustavampaa vuodenajoista riippuen.
Kun miniäni muutti Meksikosta Suomeen, hän ihmetteli, miksi Suomessa ei pimeään vuodenaikaan voisi olla lyhyemmät työpäivät ja valoisaan vuodenaikaan pidemmät. Muutaman vuoden täällä asuttuaan ymmärsi kyllä asian.
Nykyisin on monessa työpaikassa liukumat. Mutta kaikkialla ei voi olla. Jos kauppa aukeaa klo 7:00, ei työntekijä voi tulla sinne klo 8 tai klo 9. Tai kun sairaalassa yövuoro päättyy tiettyyn aikaan aamulla, ei yövuoron hoitaja voi jäädä odottelemaan, milloin aamuvuoroon tulee joku. Päiväkoditkin aukeavat tiettyyn aikaan ja menevät tiettyyn aikaan kiinni, joten mikäli perheellä ei ole tukiverkostoja (esim isovanhempia, jotka voivat viedä ja/tai hakea lapsen), omat työt on rytmitettävä sen mukaan, että muksun saa päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole vissiin kuullut, että tulevaisuudessa meillä on yhä vähemmän työntekijöitä. Suuret ikäluokat jää eläkkeelle koko ajan ja nuoremmat ikäluokat on paljon pienempiä. Työikäisen väestön määrä kutistuu.
Suuret ikäluokat ovat nyt 73-78 -vuotiaita. Eivät ole jäämässä eläkkeelle vaan ovat olleet eläkkeellä jo vuosia. Tätä suurten ikäluokkien eläköitymismantraa on hoettu vuosikymmeniä, mutta koska työpaikkojen määrä ei olekaan kasvanut (kuten piti), ei vissiin olla huomattu, että suuret ikäluokat ovat olleet jo vuosia eläkkeellä.
Suomen suurin ikäluokka ovat vuonna 1963 syntyneet. Eivät ole vielä eläkeiässä!
Elossa olevista. Vain vuosina 1946, 1947, 1948 ja 1949 Suomessa on syntynyt yli 100 000 lasta vuodessa.
Ei tuossa ole mitän kummallista, mutta ei toisen ihmisen - edes omien vanhempiensa - kotia voi käyttää ilmaisena varastona. Siinä vaiheessa, kun kuulee vanhempansa olevan muuttamassa pienempään asuntoon, kannattaa het5i ilmaista, että haluaisi tulla ottamaan muutamia omia tavaroitaan sieltä. Mä säilytin yli 10 vuoden ajan esikoiseni tavaroita, koska hän muutti yksiöön ja sanoi, että ottaa tavaroitaan sitten myöhemmin, kun muuttaa isompaan asuntoon. Nooh, nyt on asunut jo vuosia isommassa asunnossa, mutta ei edelleenkään halunnut tavaroitaan. Kysyin, mitä teen niille ja vastasi, että tee mitä haluat.
Mä heitin aikoinaan yhdern 70-luvun peltisen säilytysrasian roskiin. Ei oikein sopinut 80-luvun sisustukseen. 10 vuotta sitten hurahdin retroon ja maksoin huutokaupassa 90€ sellaisesta samanlaisesta peltirasiasta kuin minkä aikoinaan heitin roskiin. Mutta eipä sitä 19-vuotiaana tullut ajatelleeksi, että viiskymppisenä kaipaisikin jotain retrotavaraa.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/