Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Valtio ei kauheasti hyödy siittä että naiset tekee vain mitä itse hyvittaa vaikka matalapalkka alalla kun sitä haluaa ja puuttuva elanto nostetaan tukina että ei tarvi vaihtaa parempi palkkaista työtä. Miehet tekee sitä mistä maksetaan parhaiten vaikka vihaisi sitä työtä. Jos palkasta maksettavat verot ei kata sitä tuki summaa minkä nostaa huonon palkan takia tekee sen että yhteiskunnan silmissä sinä olet vain menoerä ja haitta josta ei hyödy.

Tuossa on syy vaikka naisten työllisyys nousee niin talouden nökökulmasta ei ole eroa siihen olisitko työttömänä kun tuilla elää joka tapauksessa kun ei suostu hankkimaan parempi palkkaista työtä

Kenen mielestäsi pitäisi tehdä matalapalkka-alojen työt? Vai jätetäänkö kokonaan tekemättä? Lapset hoitamatta, vanhukset hoitamatta, kaupoista pois myyjät ja hyllyttäjät, jokainen siivoaa työpaikalla ihan itse omat sotkunsa ja vuoropäivinä toimitilojen lattiat, vessat jne siivoaa joku korkeammin koulutettu?

Vierailija kirjoitti:

En ole kuullutkaan virallisesta mediasta. Mediat on kaupallisia yrityksiä, joilla on intressinä vain raha, hinnalla millä hyvänsä. Mitään virallista, saati moraalia ei löydy mediasta.

Poikkeuksen tekee Yle. Se on meidän yhteisillä verovaroilla ylläpidetty yhteinen ohjelma. Siinä pitäisi olla vain tutkittua tietoa.

Tutkijat julkaisevat erilaisia tutkimuksia. Niitäkin pitää osata arvioida. Kun lukee monia julkaisuja ja käyttää omaa maalais- ja kaupunkilais järkeä, niin alkaa saada kokonaiskuvaa asioista. Kriittisyys on vain sana, mutta sen eteen pitää tehdä oikeasti paljon työtä.

Lisäksi tarvitaan kokemusta ja ennakkoluulottomuutta. Jotkut virkamiehet tekevät työtään suojatyöpaikoissa. Siksi, koska heillä ei ole tulos tai ulos menetelmän sisäistä kasvua. Eikä tarvitse ollakaan, mutta heidän ajatuksensa ovat jumittuneita. Uutta ei opita, jos ei ole pakko. Ja tämä ei ole heidän vikansa. Mutta asenne on vika, jollei kehitä itseään, vaikka ei ole pakko.

Vastuu on kuulijalla, aina vaan. Ja sanan levittäjällä. Ymmärrystä ja ymmärrystä, miksi on näin, tarvitaan paljon. Ja rakkautta toisiamme kohtaan.

Samaa mieltä. Joskus aikoinaan sanomalehdet ilmestyivät kerran päivässä. Oli tärkeää, että toimittajat selvittivät asioiden taustoja, varmistivat tiedon oikeellisuuden jne ennenkuin juttu julkaistaan. Koska nykyisin mediat kilpailevat klikkauksista, myös nk virallisempina pidetyt mediat ovat lähteneet mukaan nopeaan uutisointiin . Harva tänään uutisen luettuaan menee huomenna lukemaan sen uudestaan ja tarkistamaan, onko uutista mahdollisesti myöhemmin päivitetty ja siinä olleet virheet korjattu. Tästä sitten seuraa, että ko mediaan ei enää luoteta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iteki olen tätä pohtinut usein, että missä vika. Suomalaisten ylikouluttautumisessa? Kun ei enää yksinkertaisimpiin ammatteihin riitä perehdyttää, vaan vaaditaan koulutusta? Koulutus on tietty hyväasia, mutta valitettavasti ohajakset ovat karanneet käsistä.

Tämä on yksi syy. Ovatko nyky ihmiset tyhmempiä jos eivät osaa ilman koulutusta oppia mitään? Vai onko yrittäjistä tullut niitä jotka sitä vaativat? Kaitse lapsia, ulkoiluta vanhuksia, lakaise lattioita, pyyhi pöytiä - vähintään 3 vuoden koulutus. Siis ei oikeesti tartte. Halukkaat oppii ilman koulutusta.|

Mun mielestä tuo koulutuksen edellyttäminen alkoi 1990-luvun jälkeen. Kun laman aikana meni yrityksiä nurin ja julkisellakin vedettiin kukkaronnyörit kiinni ts ei enää palkattu porukkaa entisessä määrin, työttömänä olemisen sijasta ihmisiä kjannustettiin käyttämään aikansa opiskeluun. Laman jälkeen työtehtäviin, joihin ennen lamaa ei tarvittu koulutusta, laman jälkeen edellytettiin alan tutkintoa. Automaatio ja digitalisaatio on tietysti myös lisännyt koulutuksen tarvetta, koska työtehtäviä, jotka oppii muutamassa päivässä, ei enää ole. Ja nekin vähät, joita vielä on, on ylensä jaettu muiden työntekijöiden kesken eli jokainen tekee jonkin verran myös sellaista hommaa, mihin ei tarvita koulutusta. 

36 vuotta sinkkuna, Täytän muutaman vuoden päästä 62 v. 

Tällä hetkellä en mitään. Jo parikymmentä vuotta sitten mun vanhemmat kysyi, onko mulla ja siskollani jotain tiettyjä esineitä, mitkä me ehdottomasti haluttaisiin. Mä halusin isäni nuorena maalaaman taulun ja mun siskoni halusi isoisän takoman valurautaisen kynttilänjalan. Me saatiin ne jo silloin. Leluja  ei ole enää vanhemmillani. Kun sain esikoiseni, tuli aika hakea ne lelut, jotka  halusin omalle lapselleni. Loput menivät roskiin. Päiväkirjani yms otin mukaani jo silloin, kun muutin omilleni. Vanhemmillani on kyllä aivan ihanat kristalliset viinilasit, jotka mielelläni ottaisin sitten joskus, mutta koska siskollani on sitä samaa sarjaa, sisko saa aikanaan ottaa myös vanhempieni lasit.