Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmistä ei ole tarkoitettu asumaan vieraiden kanssa, ainoastaan oman perheensä.

soluasunnoissa on nykypäivänä 1 per huone. Keittiö ja kylppäri ja oleskelutila yhteistä.

Mä olen maanantaista lähtien asunut vesivahinkoevakossa siskoni luona. Mulla on täällä oma pieni huone, mutta muuten tilat on tietysti nyt yhteiskäytössä. Oletettavasti joudun asumaan täällä 6-8 viikkoa. Mahdollisesti pidempäänkin. Tulen siskoni kanssa loistavasti toimeen ja olemme aina olleet läheisiä, mutta jo nyt musta tuntuu tuo 6 viikkoakin ikuisuudelta. Todellakin ymmärrän nuoria, jotka eivät halua asua 3-6 vuotta soluasunnossa. 

Nuorelle ihmiselle sosialisointi tekee vaan hyvää. Itsekin muistan opiskeluajalta porukkaa jotka alkuun olivat todella arkoja ja eristäytyneitä mutta ajan myötä muuttuivat sosiaalisemmiksi.

Vanhemmalle ihmiselle sitten eri kun monet tavat ja rutiinit on vakiintuneet.

Riippuu ihan luonteesta. Mä en ole koskaana sunut soluasunnossa vaan paljon mieluummin yksin. Eikä se yksin asuminen todellakaan estänyt sosiaalisia suhteita. Pikemminkin päinvastoin, koska pystyin milloin vaan kutsumaan  ystäviäni ja kavereitani kotiini. Ihan saivat jäädä vaikka yöksikin. Kun asuu jonkun toisen kanssa, olipa se sitten kämppis, puoliso tai kuka tahansa, joutuu aina ottamaan huomioon myös sen toisen ihmisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset usein näkee oman lapsuutensa parhaana aikana.

Itse olen ollut lapsi 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Silloin oli koulukyydit niitä tarvitseville ja jopa puhelimet lapsilla ja nuorilla. Samoin kuin tietokoneet. En kuitenkaan sano että silloin olisi ollut paremmin. Asioiden hoitaminen oli paljon hankalampaa kun ei ollut sähköisiä palveluja ja esimerkiksi kirjastokäynnillä piti ihan mennä sinne kirjastoon lainaa uusimaan. Samoin omassa lapsuudessani lasten fyysinen kurittaminen oli vielä monissa perheissä yleistä, vaikkei meillä ollutkaan. Samoin se oli yleisesti hyväksyttävämpää ja siihen oli sallivampi ilmapiiri vaikka se oli jo silloin ollut laitonta yli 10 vuotta.

90-luvulla ja vuosituhanne vaihteessa lapset oli myös enemmän oman onnensa nojassa kuin nykyään. Monissa kouluissa ei ollut samaan tyyliin kuraattorin tai psykologin palveluja kuin nykyään. Samoin oli ihan ok, että ekaluokkalaiset lapsetkin vietti kesälomilla päivät yksin kotona.

En kyllä ymmärrä tätä nykypäivän lasten pakkoja olla koko ajan jossain harrastuksissa tai kerho toiminnoissa. Sehän oli parasta aikaa ja lepoa kun sai olla päivät yksin sisartusten kanssa kotona kesälomilla.

Kaikilla ei enää ole sisaruksia tai sisarus on niin pieni, että se on vanhempien työpäivän ajan päiväkodissa. Nykyisin ei tunnu pihoillakaan olevan lapsia leikkimässä, koska lapset ovat harrastuksissa tai kerhotoiminnoissa. Lapsi, joka ei näissä ole, on yksin. Tästä se "pakko" syntyy. Lapsilla on kavereita päiväkodeissa, kouluissa, kerhoissa ja harrastuksissa. Naapurustossa ei enää ole. Lisäksi nykyisin ei taida olla suositeltavaa, että esimerkiksi 7-vuotias olisi koulun kesäloman aikana päivät yksin kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka sairastuivat 5km kylmässä rämpimisestä tai kuolivat jossain onnettomuudessa tai kulkusairauteen eivät ole täällä jakamassa muistojaan.

Hekään eivät ole jotka tekivät its emurh an sosiaalisten paineiden takia. Mm. homous määriteltiin psyykkiseksi häiriöksi ja joskus jopa rikolliseksi. Ei ole montaa vuosikymmentä kun sinkkuäitejä, masentuneita ja muuten mielipiteen omaavia naisia pakkosterilisoitiin koska tällainen vapaasti sikiävä ja "levoton" geeni haluttiin katkaista/poistaa väestöstä.

.

Kyllä siitä on pitkä aika kun noita pakkosterilointeja on tehty. Korkeintaan 60-luvun alkupuolella on ehkä vielä joitain tehty.

Mun mummi pakkosteriloitiin. Hän sai kaksi lasta ja sen jälkeen sairastui (en ole täysin varma diagnoosista, luultavasti skitsofrenia), joten ei nuo pakkosteriloinnit mitään muinaishistoriaa kuitenkaan ole.

Olet itsekin jo toinen jalka haudassa jos noin on.

Mä olen vielä työelämässä (3 vuotta vielä alimpaan eläkeikään) ja molemmat mummini syntyivät 1890-luvulla. Oma äitini on syntynyt 1927. Pakkosterilointipykälä poistui laista vasta vuonna 1970, jolloin mun äitinikin oli jo 43-vuotias. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmistä ei ole tarkoitettu asumaan vieraiden kanssa, ainoastaan oman perheensä.

soluasunnoissa on nykypäivänä 1 per huone. Keittiö ja kylppäri ja oleskelutila yhteistä.

Mä olen maanantaista lähtien asunut vesivahinkoevakossa siskoni luona. Mulla on täällä oma pieni huone, mutta muuten tilat on tietysti nyt yhteiskäytössä. Oletettavasti joudun asumaan täällä 6-8 viikkoa. Mahdollisesti pidempäänkin. Tulen siskoni kanssa loistavasti toimeen ja olemme aina olleet läheisiä, mutta jo nyt musta tuntuu tuo 6 viikkoakin ikuisuudelta. Todellakin ymmärrän nuoria, jotka eivät halua asua 3-6 vuotta soluasunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Enne oli elämä helpompaa. Tyydyttiin siihen mitä oli.

Riippuu kyllä vähän siitä, mikä on "ennen". Aika, jolloin ei ollut sisävessoja, ei juoksevaa vettä, ei erilaisia kodinkoneita jne vai esimerkiksi 1980-luku.