Reipas ja tunnollinen lammas

Kaffebulla kirjoitti:

Ihan kivaa aikaa oli. Oli upea kevät säiden puolesta. Hurahdin aivan täysillä puutarhahommiin ja se onkin ollut ykkösharrastus siitä lähtien.

Kavereiden tapailu jäi vähemmälle ja sitä en ole oikeestaan kaivannutkaan. Oli kivaa kun sai keskittyä vain itseensä!

Oli kyllä upeat säät. Mä kiinnitin huomioni siihen, miten luonnon äänet alkoivat kuulua kovina. Asun paikassa, jonka yli lentokoneet laskeutuu Helsinki-Vantaalle ja kun lentoliikenne käytännössä loppui, se oli oikeasti aika ihanaa korville. Vaikka siis olenkin tottunut lentoliikenteen ääniin, siitä huolimatta äänien puuttumisen huomasi. 

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri tulotasoilla liikkuvat eivät oikein voi olla ystäviä. 

Köyhempi ei voi osallistua niihin juttuihin, joita varakkaampi haluaa tehdä. Ja toisaalta varakkaampi ei halua "köyhäillä", koska on kovalla työllä päässyt asemaan, jossa rahaa voi käyttää ja rahalla ostaa sellaisia elämyksiä, joita haluaa kokea. Köyhä ei myöskään halua siipeillä varakkaamman rahoilla tai olla riippuvainen varakkaamman hyväntekeväisyydestä, jos haluaa osallistua. 

Höpöä. Tai ehkä joidenkin ihmisten kohdalla on noin.

Mutta ei erilainen tulotaso ystävyyttä estä.

Samaa mieltä. En mä edes ehdota mitään kalliita juttuja pienituloisille ystävilleni vaan niille, joilla on varaa tehdä samoja asioita. Mulla ei raha polta taskuja niin, että en voisi sitten pienituloisten ystävieni kanssa tehdä jotain edullista tai jotain ihan ilmaistakin . Ei aina tarvitse tuhlata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me, jotka emme ole vielä dementoituneet, voimme tehdä hoitotahdon. Jokaisen kannattaisi tehdä hyvissä ajoin kun on vielä voimissaan. Toisen puolesta on vaikeampi päättää, mutta omasta puolestaan voi.

Kyllä, ja se kannattaa tehdä mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi mitä lääkkeitä ei halua, mitä toimenpiteitä ei halua, jopa se mitä ruokia ei halua.

Harva maallikko tietää luetella etukäteen mitä lääkkeitä ei halua tai mitä toimenpiteitä ei halua. Hoitotahdon liittyvät ruokavalinnat kuulostavat jo lähinnä huvittavilta.

Hoitotahdon voi tehdä tai jättää tekemättä. Mä itse ajattelen (tosin en ole asiassa maallikko), että en halua vanhana sellaisia toimenpiteitä, joissa ei ole vähintään 70% toidennäköisyys, että pääsen takaisin kotiin. Jos siis toimenpiteen ansiosta selviän hengissä, mutta en pärjäisi enää kotona, sitten en sellaista toimenpidettä halua tehtävän. Toki aina on riski kuulua siihen 30%:iinkin ja päätyä kodin sijasta jonnekin laitoshoitoon, mutta se riski on silloin otettava.

Kesää. Mulla eka kesälomaviikkokin vasta menossa.

Kirjoitin jo toiseen ketjuun tästä samasta. Mutta siis jutussa oli lause: " Siitä huolimatta saamme kuulla, kuinka kavereiden vanhemmat hoitavat lastenlapsia ja kuinka surkeita vanhempia olemme, kun emme enää yli 70-vuotiaina kykene samaan. " Ja mua ihmetyttää se, että jos kavereiden vanhemmat tekevät jotain, niin ei se suinkaan tarkoita, että omien vanhempienkin pitäisi.

Mulla ei ole lapsenlapsia, mutta siskollani on. Ja kyllä nämä lapset ovat välillä mullakin hoidossa. Ihan ilman, että vanhempansa pyytävät. Kunhan taas pääsen vesivahinkoevakosta kotiin, kysyn, milloin lapset voisivat tulla taas meille. Näillä kahdella lapsella on tällä hetkellä 8 eri paikkaa, joihin voivat mennä hoitoon. (ja kaikki nämä vielä työikäisiä) Eikä tässä ole mukana vielä lasten kummit tai vanhempiensa ystävät. On ihan selvää, että tällaisessa tapauksessa lapset saattavat olla useinkin jonkun muun luona kuin vanhempiensa. Olisi aika kohtuutonta jonkun sellaisen, jolla on lapsilleen  vain yksi mahdollinen hoitopaikka ja sekin yli 70-vuotiaiden luona, olettaa saavansa lapsensa yhtä usein hoitoon.