Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla lähtee koko asumistuki ja menee tulot miinuksen puolelle. Omistan vajaa neljäsosan hyvin huonokuntoisesta asunnosta, jossa 80 v. äitini asuu ja josta hän omistaa puolet. Pikkasen katkera olen siitä, että esim. kesämökin saa tässä uudessa systeemissä omistaa, mutta ei muullaista tuottamatonta kiinteistöä.

Eli jakamaton kuolinpesä? Sen saa jakoon, mikäli joku pesän osakkaista näin haluaa. Muut voivat ostaa sinut siitä ulos ja saat vähän omaa rahaa siitä.

Nämä on vain asioita, jotka pitää hoitaa.

Myynti ei taida onnistua, jos äiti on se leski, jolla on asuntoon hallintaoikeus. Eli vasta äidin kuoleman jälkeen asunto voidaan myydä.

Vierailija kirjoitti:

Tekemällä töitä. Ihan niin kuin me muutkin. Jos ei ole työkyvytön, jotain pystyy aina tekemään. Jaa vaikka hesaria. Jos on työkyvytön, on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Maailman pienin viulu soi, kun kuulen itkua siitä ettei enää voi elää veronmaksajien rahoilla.

Mua harvoin ärsyttää mikään, mitä palstalla kirjoitetan. Mutta tuo boldaamani kommentti ärsyttää. Tästä on jo vuosia, kun Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn ehtoja kiristettiin. Ihan vain siksi, että työttömyyskorvauksen peruspäiväraha on huomattavasti pienempi kuin mitä olisi työkyvyttömyyseläke. Siksi - JA VAIN SIKSI - edes neljän eri erikoislääkärin  antamasta lausunnosta huolimatta kansalainen ei välttämättä pääse eläkkeelle. Pilapiirros, jossa Kelan asiantuntijalääkäri seisoo Virtasen haudalla ja toteaa Virtasen täysin työkykyiseksi, ei oikeasti enää edes naurata. 

Yrittäjän ja työnantajan näkökulmastakin on aivan älytöntä, että työkyvyttömän työttömän pitää hakea työpaikkoja saadakseen edelleen työttömyyskorvausta. Ihan turhia hakemuksia, kun sekä työtön että työnantaja tietää, ettei kyseinen henkilö ole enää työkykyinen. Mutta taha. Raha se on tässä se, joka ratkaisee. 

Milloin pääsen täältä vesivahinkoevakosta kotiin?

Odotan kuolemaa. No ei vaan, odotan, että pääsis joskus täältä vesivahinkoevakosta kotiin. Seitsemäs viikko evakossa alkaa maanantaina.  Nyt istun systerin entisen lastenhuoneen lattialla patjalla. Pimeässä. On mulla taskulamppu. Monitoimikorin päällä patjalla on mun läppäri ja näppis sylissä. Hiiri tossa patjalla. Avasin toisen 25 cl pullon punaviiniä. Ja kaipaan niin kotiin. 

On mulla normaalisti syysrutiineja. Ensinnäkin vaihdan olohuoneeseen aina syysverhot. Sitten alan kesän jälkeen hiljentymään pimeyteen. Joskus nuorena yritin elää kesät talvet samalla tavalla, mutta vasta noin 10 vuotta sitten oivalsin, että ei syksyn tullen tarvitse tehdä mitään muuta kuin duunit, jotta saa rahaa elämiseen, sekä käyttää koira ulkona. Ja rapsutella kissaa. Aiemmin mulle syksy oli aina hirveän stressaavaa, kun energiataso väheni valon vähenemisen myötä, mutta piti yrittää elää ihan kuten ennenkin. Ehkä olen ollut edellisessä elämässäni siili tai karhu, koska mun kuuluu tähän aikaan vuodesta alkaa pikkuhiljaa vaipua talvihorrokseen. 

Vierailija kirjoitti:

Lemmikin. Puoliso hoitaa itsensä. Rahasalkkua meillä ei ole.

Mulla ei ole puolisoa, mutta jos olisi, niin just näin. Kuka hullu muuten pitää puoli miljoonaa käteisenä kotona?