Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Meillä syötiin vihanneksia, kun minä olin lapsi. Syödään nytkin. On välillä lohtakin. Pelkkä pasta on tosiaan ravintoköyhää. En ymmärrä niitä kommentteja, joissa tätä Jennan perheen ruokavaliota väitetään tavalliseksi tai hyväksi.

Suomessa on syöty vihanneksia iät ajat. Jopa niin, että ne muodostivat viljojen lisäksi suurimman osan ruokavaliosta. Liha ja kala eivät ole olleet meidän suomalaisten ruokavaliossa pääosassa kuin vasta muutaman vuosikymmenen. Sitäpaitsi...suurin osa kasvikunnan tuotteista on kilohinnaltaan halvempia kuin yksikään liha-. tai kalatuote. 

Nro 224: "Ollaanko tilanteessa, että some luo nuorille kuvan, että kaikilla pitäisi olla varaa kaikkeen?"

Ollaan. Ja vaikka en nuori olekaan, ymmärrän tämän ihan hyvin. Kun mä olin nuori, me luettiin aikakauslehdistä rokkistarojen ja filmitähtien elämästä, mutta ei me koskaan ajateltu, että me itse voitaisiin saada sama. Nyt jo hyvin nuoret ottavat lainaa päästäkseen erilaisiin kauneusleikkauksiin ja toivovat siten pääsevänsä "piireihin" ja viettämään ylellistä elämää. Mun nuoruudessani piti syntyä kauniiksi, jotta oli mitään mahdollisuuksia päästä ulkonäöllään "piireihin".  Kun nuoret nyt näkevät, että siitä ihan tavallisen näköisestäkin tytöstä saa plastiikkakirurgin käsittelyssa kaunottaren, ajatellaan, että kaikki on mahdollista. 



Toisaalta yhteiskunnassa on tapahtunut myös se muutos, että yhä useammin hyvätuloiset pariutuvat keskenään ja huonotuloiset keskenään. Lääkäri ei enää pariudukaan hoitajan kanssa vaan juristin, liikemiehen tai dippainssin kanssa. Koska vuosituhannen alussa alkoi lasten ja nuorten kilpavarustelu eli vanhemmat olivat mieluummin vaikka itse ilman ja lapset saivat kaikkea kallista, tästä seurasi, että kun kaikki on kuitenkin nissä samoissa päiväkodeissa ja samoissa peruskouluissa, vähävaraisten perheiden lapset alkoivat erottua kavereistaan yhä selkeämmin. Kuten jutussa Jennakin sanoi, hänen kaverinsa pyysivät aikoinaan mukaansa, mutta kun Jenna joutui aina milloin milläkin tekosyyllä kieltäytymään (koska hänen äidillään ei ollut antaa niihin juttuihin rahaa), lopulta kaverit lakkasivat pyytämästä mukaan. Tämä on sitä osattomuutta ja syrjäytymistä, mistä lapsiasianvaltuutettukin on puhunut. Peruskoulu on ajatuksena - eli kaikki saavat samantasoisen perusopetuksen vanhempiensa varallisuudesta riippumatta - ihan hyvä, mutta eihän se näiden lasten ja nuorten perheiden tuloeroon mitenkään vaikuta. Samalla luokalla kun on niin hyvätuloisten, keskituloisten kuin pienituloistenkin vanhempien lapsia ja nuoria. Aiemmin peruskoulussakaan tämä erottuminen ei ollut niin selvää, koska pidettiin ihan hulluna ostaa lapselle kaikista hienointa ja kalleinta. Kalliit merkkitavarat, jos sellaisia hankittiin, hankittiin aikuisille eikä lapsille tai teineille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Kekkosen aikaan oltiin laihoja, johtui osittain niistä ruokailutavoista, siitä ruokailukulttuurista. Siis osittain.

Jos ei päivän ruoka kotona tai koulussa ollut mieleen, niin sitten oltiin kokonaan syömättä. Niitä paastopäiviä kertyi.

Ei ollut nykyistä napostelu/välipalakulttuuria, eikä kotona ollut lupa avata jääkaappia. Siitä saisi hyvän teeman johonkin teeveeshouhun, laitettaisiin vaikka kymmenen ihmisen ryhmä syömään valvotusti niin kuin 70-luvulla. Monikohan tippuisi?

Ilmoittautuisin heti!

Mä voisin ilmoittautua kans

Vierailija kirjoitti:

Taas kerran monelta menee jutun pointti täysin ohi.

On ihan eri asia valita jokin ruoka kuin olla pakotettu syömään sitä.

On ihan eri asia valita jokin tietty elämäntapa kuin olla pakotettu siihen.

Ettekö te oikeasti tajua, miten suuri ja merkittävä asia valinnanvapaus on ihan kaikissa asioissa elämässä?

 

Mä ymmärrän tuon oikein hyvin. Hintojen ja korkojen nousu on pistänyt myös monet keskituloiset katsomaan ruokakaupassa, mihin rahat oikeasti riittävät. Varsinkin, kun tavallisella työssäkäyvälläkin alkaa se oma työtuoli olla entistä kiikkerämpi hallituksen toteuttaessa uusia suunnitelmiaan. Konkurssit, yt-neuvottelut, irtisanomiset ja lomautukset tulevat koskemaan yhä useampaa suomalaista. En yhtään ihmettelisi, vaikka työttömyys alkaisi koskea myös sote-alan ihmisiä. Niin se koski 1990-luvun laman aikanakin, vaikka silloinkin ajateltiin, että hoitajia nyt aina tarvitaan. Ihmiset eivät lakanneet tietenkään sairastamasta eikä vanhenemasta, mutta kun ei ollut rahaa palkata, niin sitten määräaikaisia ei enää jatkettu, sijaisia ei palkattu eikä eläkkeelle lähtevienkään vakituiset virat tulleet enää samassa määrin auki kuin ennen lamaa. Mulla lähti silloin moni kurssikaveri Ruotsiin, Saksaan, Norjaan ja jopa Saudi-Arabiaan töihin, kun Suomessa ei ollutkaan sairaanhoitajalle töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos kiinnostaa niin syrjäytymistä, asunnottomuutta ym on myös tutkittu eikä se selity sillä että miehet ja naiset ovat erilaisia vaan yhteiskunnallisilla rakenteilla ja asenteilla jossa naisia tuetaa herkemmin ja enemmän niin valtion kuin läheisten taholta"

Sovitaan niin mutta sehän tarkoittaa juuri sitä että naiset ja miehet eivät käyttäydy samalla tavalla mielenterveysongelmien kanssa vaan eri tavoin. Ihan sama onko se syy sukupuoli, tunteet, ympäristön odotukset vai yhteiskunnan rakenteet niin eroa on. Ja sinä sanoit että ei ole.

Ei tarkoita että mielenterveysongelmaiset naiset ja miehet käyttäytyy eri tavalla. Tarkoittaa että mielenterveysongelmista miehiä ja naisia kohdellaan eri tavalla.

Voisko tässä olla sellainen vaikuttava tekijä, että naiset - ehkä??? - osaavat ongelmatilanteissa paremmin kuunnella ja tukea ystäviään kuin miehet? Kenties ammattiavun hakemiseenkin tulee ehdotus ystävältä eikä se käy naisenkaan mielessä ennenkuin joku ystävistä kehottaa hakemaan apua?