Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Säästöpaineissa on keksitty uusi termi: yhteisöllinen asuminen.Sillä tarkoitetaan ikäihmisten asumisyksikköä, jossa jokaisella on oma asunto.

Vuodeosastoja on viime kuukausina lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Seuraavaksi sulkemista odottavat ympärivuorokautiset yksiköt.

Jos ympärivuorokautinen yksikkö muuttuu yhteisölliseksi, siellä ei enää ole öisin paikalla hoitohenkilökuntaa.

Hoitohenkilökuntaa ei välttämättä ole paikalla päivisinkään. Yhteisöllisen asumisen voi nimittäin järjestää niin, että hoitajat tekevät vain käyntejä kotihoidon tapaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että yhteisölliseen asumiseen on pakko siirtyä. Kasvavalle vanhusväestölle ei muuten löydy hoitopaikkoja.

Käytännössähän tuo tarkoittaa nk senioritaloja, joita on rakennettu jo vuosikausia. Siinä mielessä ihan hyvä ajatus, että jos kotihoidon palveluita tarvitsevat asuvat samoissa kerrostaloissa, kotihoidon työntekijöillä ei mene matkoihin aikaa kuten nyt menee, kun pitää suhata ympäri kyliä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hyvää päivää. Ihmiset kuolee koska ei saa apua päivystyksissä kun ne on muuttuneet hoivakodeiksi? Ja missä välissä ja millä energialla omat vanhemmat hoidetaan kun osan pitää käydä jopa kahdessa työssä että saa laskut maksettua? Mihin Suomen rahat menee kun ei riitä vanhuksille?

Vantaa ainakin maksaa liukumäen,savusaunan ja huussin tyyliin 30 miljoonaa euroa

Mutta Vantaa ei enää maksa sote-palveluita. Vantaalaisten kuten kaikkien muidenkin sote-palvelut maksaa nyt valtio. Ainakin siihen asti, kunnes hyvinvointialueille annetaan verotusoikeus.

Nro 70: "Ihmetellään vain johdon ja esimiesten heikkoutta, kun asioita, esimerkiksi henkilöstövajausta, sijaisuuksia, pikatuuraamista jne. ei saada kuntoon ja vanhuksille riittävää apua kaikissa tilanteissa. Hoitajat ja asiakkaat jätetään tavallaan yksin ja heitteille."

Tähän kohtaan kommentoin nyt vielä lisää. Jos et ole sattunut kuulemaan, niin hoitajapulaa on ihan kaikkialla. Ei ole mitään työttömien hoitajien reserviä, josta saataisiin pikatuuraajia. Niillä hoitajilla, jotka eivät ole työelämässä, on yleensä jokin syy olla pois työelämästä. Kuten äitiysloma  tai hoitovapaa. Pikatuuraus ei silloin onnistu, koska lapselle pitäisi sitten löytyä pikaisesti hoitopaikka, jotta äiti pääsisi töihin. Ei ole sellaisia päiväkoteja, johon voisi aamulla 7 aikaan viedä lapsen, joka ei normaalisti ole vielä päivähoidossa. Mä tein aikoinaan äitiyslomalla pikatuurauksia viikonloppuisin Meilahden sairaalaan, mutta mulla oli etuna se, että mun vanhemmat asuivat jo silloin mun naapurissa. Kun sairaalasta soitettiin, sanoin soittavani vanhemmilleni ja varmistavani, että voivat ottaa mun lapset ja soitan heti sen jälkeen takaisin. Joka kerta mun vanhempani ottivat lapset ja mä pääsin pikatuuraamaan Meilahteen. Kuinka monella ihmisellä on nykyisin tällainen tilanne? Tuskin kovin monella. Ei ollut silloin aikoinaankaan ja sen vuoksi Meilahdessa oltiin tosi iloisia siitä, että olin edes minä. Ja mäkin sitten tienasin vähän lisää rahaa, kun ei se äitiyspäiväraha kovin kaksinen ollut. 



Ehdotuksesi oppisopimuskoulutuksesta on ihan hyvä, mutta se ei toimi niin, että ohjaaja nopeasti vaan tekee hommat ja opiskelija katsoo vierestä.  Ohjaajalla pitäisi olla riittävästi aikaa, jotta sen vanhuksen hoidon lisäksi ehtisi selittää opiskelijalla, miksi tehdään tavalla A  eikä tavalla B. Ohjaajalla pitäisi siis olla aikaa kommunikoida sekä vanhuksen kanssa että vielä opiskelijankin kanssa. Lisäksi aikaa tarvitaan siihen, että opiskelija tekee asiat (esim haavanhoidon) aina hitaammin kuin kokenut hoitaja, mutta opiskelijan pitää antaa harjoitella, jotta oppii. Ja kun sitä aikaa ei ole, koska pitää rientää jo seuraavan vanhuksen luokse, tämä oppisopimushomma ei käytännössä oikein toimi. Opiskelijaa ei voi myöskään jättää yksin tekemään mitään eli ohjaaja ei voi rientää seuraavaan paikkaan ja jättää opiskelijaa edelliseen paikkaan. Jotta tuo oppisopimushomma toimisi, pitäisi yhtä hoitajaa kohden olla huomattavasti vähemmän hoidettavia kuin mitä nyt on. 



Se on tietysti hyvä kysymys, miksi näin on päästetty käymään. Kuitenkin tämä ongelma oli tiedossa jo 1980-luvulla, mutta mitään ei ole tehty, vaikka aikaa on ollut jo 40 vuotta. 

Nro 70: En lainaa tähän sun kommenttiasi, koska sitten mun kommenttini on liian pitkä. Mutta...

Tämän ketjun aloituksestahan ei nyt muuta tiedetä kuin että kyseessä on muistisairas vanhus, jolla ei ole elossa olevia lapsia ja jonka lapsenlapsetkin asuvat ulkomailla. Ei ole siis tietoa, kenen kanssa sopimus kotihoidosta on tehty. Ilmeisesti jonkun virkansa puolesta vanhuksen edunvalvojana toimivan. 



Mun vanhemmillani ei vielä käy kotihoiito, mutta tämän vuoden alussa sain isäni suostumaan siihen, että hyvinvointialueen vanhustyön palvelutarpeenohjaaja tuli käymään vanhempien luona. Olin silloin myös itse paikalla. Palvelutarpeenohjaaja kartoitti tilanteen ja siinä yhteydessä myös kertoi, millaisia palveluita vanhempani voisivat ostaa. Näitä palveluita ei siis voinut ostaa hyvinvointialueelta, mutta palvelutarpeeonohjaajalla oli lista yksityisistä yrityksistä tällä alueella, jotka tarjoavat mitä erilaisimpia hoivapalveluita. Kesällä sitten päädyttiin tilaamaan hoivayritykseltä siivouspalvelu. Tällä hetkellä käyvät joka toinen perjantai ja sopimukseen kuuluu vain siivous. Jos jossain vaiheessa isä ei jaksa enää itse pestä pyykkiä, sitten ostetaan tuon siivouksen lisäksi myös pyykinpesu. Tai vaihtoehtoisesti mä haen kerran viikossa niiden pyykit ja pesen täällä kotonani. 



Tammikuisen palvelutarpeenohjaajan käynnin jälkeen tuli myös hyvinvointialueelta fysioterapeutti käymään. Hän kartoitti asunnossa tilanteen eli tarvittaisinko jotain apuvälineitä, kenties kahvoja/tankoja vessan seinään tms. Tällaisia ei tarvittu, koska ne oli jo aiemmin hankittu mun ehdotuksestani. Vanhempani asuvat 2-kerroksisessa rivitaloasunnosssa ja pari vuotta sitten hankkivat sinne porrashissiin. Siis sellaisen kuin Gremlins-elokuvassa, jossa istuviltaan siirrytään kerroksesta toiseen. Tämä hankittiin osittain siksi, että vanhemmillani on pesukone alakerran pikkuvessassa ja kuivausteline taas yläkerran kylpyhuoneessa, joten huonosti liikkuvan isäni oli helpompi viedä pyykkikori istuen alhaalta ylös. 



Ateriapalveluakaan ei tarvita, koska mä hoidin aikoinaan vanhempieni kauppa-asiat, mutta kun itsekään en polvileikkausten jälkeen pystynyt käymään kaupassa, opetin leikkausta ennen isäni tilamaan Citymarketista kotiinkuljetuksella. Sitten, jos ei enää kykene tilaamaan, mä voin kyllä tehdä heidän tilauksensa omalta koneeltanikin. 



Naapureille ei voi  sote-alan ihmiset antaa mitään tietoja. Se on laissa kielletty, ellei sitten henkilö, jonka asioista on kyse, anna tähän suostumustaan. Naapurinkin voi nimetä yhteyshenkilökseen, ei sen tarvitse olla sukulainen. Tämä kuitenkin pitäisi tehdä jo silloin, kun vanhus on vielä oikeustoimikelpoinen. Muistisairas, joka muistaa vain tämän päivän asiat, mutta ei eilisiä asioita, ei ole enää oikeustoimikelpoinen. 



Jos koithoito toteaa, että edunvalvonnassa oleva vanhus tarvitsee jotain lisäpalveluita, kotihoidon pitää ottaa yhteyttä vanhuksen edunvalvojaan. Koska tämä edunvalvoja "istuu vanhuksen lompakon päällä". Kotihoito sen enempää kuin naapurikaan ei voi päättää, mihin vanhuksen rahoja saa käyttää. Siitä päättää edunvalvoja. 

Nro 51: "Koska olen naapuri, ja kyseinen vanhus ei osaa kertoa siitä kotihoidon sopimuksesta muuta kuin että tunti häntä pitäisi hoitaa päivässä, on aika vaikea sanoa mikä on totuus tässä asiassa. 

Harmittaa hieman se miten hyökkäävästi sote -henkilökunta on tässä keskustelussa käyttäytynyt. Aika harva pystyy asettumaan kyseisen vanhuksen asemaan, syytetään vaan siitä että haisee kun laskee alleen. Syytetään kiirettä ja henkilökuntapulaa ja milloin mitäkin. Miettikää oikeasti  kun olette itse vanhoja, miten haluatte että teitä kohdellaan.

Otan kyllä yhteyttä tässä asiassa aluksi kotihoidon esimieheen ja yritän selvittää asiaa. Olen itsekin jo vanha, joten en oikein jaksa toista vanhusta joka päivä pestä"

Ymmärrän tuohtumuksesi, mutta ei kotihoito pese yhtään ketään vanhusta joka päivä. Yleensä se on juuri tuo kerran viikossa. Jos vanhus haluaa useammin pesulle, sitten pitää ostaa yksityiseltä pesuapua. Ja onhan se nyt ihan selvää, että jos housuissa on pissaa, niin se haisee. Varsinkin, jos kukaan ei hoida vanhuksen pyykinpesua vaan vanhus laittaa sitten ne pissaset housut kuivumisen jälkeen taas jalkaansa. Mun muistisairas äitini ei vaihtaisi koskaan edes vaatteita, jos isä ei huolehtisi asiasta. Ihan voisi äiti olla vaikka kaksi vuotta samoissa vaatteissa. 



Tuli myös tossa koiran kanssa ulkona käydessä mieleeni,m että kun vanhus itse on todennyt kotihoidon käyvän vain katsomassa, onko hän enää hengissä, niin ihan tottahan sekin on. Kun on kyse dementiaa sairastavasta, kotihoito käy yleensä useamman kerran päivässä. Käyvät varmistamassa, että vanhus ylipäätään on kotona eikä ole lähtenyt hortoilemaan minnekään sekä tarkistamassa, että ei ole kaatunut, pudonnut sängystä tms eikä pääse omin avuin ylös. Useampi lyhyt käynti vuorokaudessa on tässä suhteessa paljon parempi kuin yksi pidempi käynti, koska jälkimmäisessä tapauksessa vanhus saattaisi joutua kivuissaan (esimerkiksi lonkka tai reisiluu murtuneena) maata lattialla melkein vuorokauden. 



Mä osaan oikein hyvin asettua kyseisen vanhuksen asemaan. Itsekin käyn päivittäin suihkussa, niin jo ajatus siitä, että kävisi vain kerran viikossa, tuntuu iljettävältä. Valitettavasti Suomessa tilanne on kuitenkin tämä, että hoidettavia on aivan liikaa hoitajien määrään nähden. Ja tilanne pahenee entisestään, kun tämän vuosikymmenen aikana - en nyt muista ihan tarkkaan lukumäärää - ainakin 30 000 hoitajaa jää vanhuuseläkkeelle. Mistä uudet hoitajat tilalle skeä hoitamaan entistäkin suurempi määrä hoivaa tarvitsevia vanhuksia? Aasiasta ja joistakin Afrikan maistahan hoitajia yritetään rekrytoida hoiva-avustajiksi, mutta nämäkin yleensä haluavat sitten pätevöittää kotimaansa tutkinnon vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa. Ja sairaanhoitajana haluavat tehdä ihan muunlaista hoitotyötä kuin hoitaa vanhuksia. Moni myös tutkintonsa päivitettyään lähtee muihin länsimaihin, koska hoitajapula on kaikkialla ja monissa muissa maissa saa parempaa palkkaa.