Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Nro 119: "Otapa käteesi kirja Jäätyvä helvetti ja lue se. Kotivarasta ei varoitella pienten paikallisten sähkökatkojen takia."
Tämä 72 tunnin kotivara ei perustukaan tuohon kirjaan. Jos kiinnostaa, mihin se perustuu, asiasta voi lukea täältä:
https://www.kodinturvaopas.fi/
Vierailija kirjoitti:
Minä jotenkin luulen, että juuri niillä lapsilla, joilla on eniten puutetta kaikesta, on myös isoimmat toiveet.
Kun taas sitten esimerkiksi meidän keskiluokkaisen perheen ainokainen, ja myös mun vanhempien ainut lapsenlapsi, on sellainen, että kun siltä yrittää tivata joulutoiveita, niin se on vaan että ei oikeastaan tarvitse mitään, mutta ehkä jotain askartelutarvikkeita. Täyttää kohta 12 v. ja käyttää edelleen samaa halpis Samsungia jonka sai eskarissa. Yläasteelle mennessä voisi kuulemma vaihtaa uuteen. Kysyin, että haluaisiko vaikka jonkun pelikonsolin, kun meillä ei ole koskaan ollut sellaista, mutta ei, pelaa mielummin pc:llä.Varmaan tällaisilla lapsilla, joilla on leluja ja vaatteita ja harrastustarvikkeita ollut aina se mitä on tarvittu, niin ei ole kehittynyt sellaista puutteen tuntua. Myös tietoisesti ollaan yritetty kasvattaa siihen, ettei trendimuovikrääsälelujen hankkimisessa ole mitään järkeä, mutta varmaan s
Mä ymmärrän tuon ajattelutavan , mutta silloin näitä kampanjoita pitäisi mielestäni markkinoidakin ihan eri tavalla. Ei siis niin, että lapsi ei ole saamassa ainoatakaan joululahjaa, jos joku tuntematon ei hänelle osta Applen älypyhelinta tai pleikka vitosta. En osaa sanoa, miten kampanjaa pitäisi markkinoida, jotta lahjoittajille tulisi selväksi, että nämä lapset eivät kaipaa mitään tavallisia joululahjoja vaan jotain sellaista, mitä he eivät ilman tuntematonta lahjoittajaa tule koskaan saamaan.
Toiveet on tosiaan toiveita ja lapsi toki saa toivoa. Mutta silloin lapsen on myös ymmärrettävä, ettei se toive välttämättä täyty. Jos omille teineille on aina kelvannut Samsungin puhelin, miksi kukaan lähtisi ostamaan tonnin Applen luuria jollekin tuntemattomalle vain siksi, että tämä sellaista on sattunut toivomaan? Voisihan näitä kalliita toiveitakin olla, mutta ne pitäisi kohdistaa yrityksille eikä tavallisille kauppakeskuksissa liikkuville työssäkäyville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on huomattu tärkeä ongelma. Köyhällä lapsella voi olla kalliita lahjatoiveita. Kyllä tämä pitäisi selittää viimeistään peruskoulun 1. luokalla ettei köyhällä saa olla sellaisia. Närkästykseni tuntuu melkein närästykseltä. Hyi kauhistus.
Voi ja saa olla. Mutta jos tuota kautta on tulossa joulun ainoa lahja, niin kannattaako toivoa sellaista mitä ei todennäköisesti saa? Se hintakatto olisi ihan hyvä, jotta mahdollisimman moni saisi edes jotain. Tai sitten niin että voi olla yksi kallis ja pari halvempaa. Ihan vain että kaikki saisivat jotain.
Ja jos sen hintakaton sisällä ei ole yhtään toiveita? Taas päästään siihen ettei saa toivoa. Miksi luulet että sinulla pitäisi olla oikeus määritellä mitä joku tuntematon lapsi saa toivoa?
Näitä keräyksiä mainostetaan nimenomaan sillä logiikalla, että vähävaraisen perheen lapsi ei saisi muuten ollenkaan lahjoja. Jos lapsella ei ole mitään alle satasen joululahjatoivetta, silloinhan häntä ei varmaankaan haittaa, vaikka ei saisi jouluna paketin pakettia. Vai haittaisiko? En minä osaa sanoa. Olen hankkinut joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille, mutta tunnen nämä perheet. Suurin toive on ollut vaikka just se pleikka vitonen, mutta nuoresta on silti ollut ihan mukavaa, kun saa sarjaliput leffaan. On voinut kuitenkin käydä kavereidensa kanssa leffassa eikä ole tarvinnut jäädä kaveriporukan leffareissulta pois sen vuoksi, että vanhemmilla ei ole ollut antaa leffalippuun rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Surettaa jos jollekin lapselle on sanottu, että tuota kautta sen ps5 saa ja sitten jää kokonaan ilman mitään. Jokaisella olisi varmasti joku muukin toive, mikä olisi ollut toteutettavissa.
Tätä mäkin mietin. Mun lapsillani oli aikoinaan aina myös sellaisia toiveita, joita ei ollut mahdollista toteuttaa. Mutta oli myös niitä toiveita, joiden toteuttaminen oli mahdollista. Jos olisi ollut vain yksi ainoa toive, jota kukaan ei voi toteuttaa, olisi jäänyt kokonaan ilman lahjoja. Paitsi että oman lapsensa tunsi niin hyvin, että saattoi kuitenkin ostaa jotain muuta mieluista. Ehkä tämä onkin muuttunut nyt siten, että nämä Hopen lapset saavat kyllä vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan niitä muita mieluisia lahjoja ja Hopen kautta sitten toivotaan sellaista, mihin vanhemmilla tai muillakaan sukulaisilla ei ole edes kimpassa hankittuna varaa. Tällöinhän ei tietenkään haittaa, vaikka kukaan sitä pleikka vitosta tai tonnin luuria ostaisikaan.
Sekä rikkaan että köyhän lapsi saa toivoa ihan mitä vain haluaa. Molempien kohdalla on kuitenkin sama juttu: toive ei välttämättä toteudu. Mitä utopistisempi toive, sitä varmennin ei toteudu.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/