Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Kiitos vinkistä! Nyt piskin kanssa iltalenkille ja sitten katsomaan tuo sarja.
Vierailija kirjoitti:
Me kaikki unohtelemme asioita. Me kaikki hävitämme sanoja. Me kaikki puhumme samoja asioita. Missä menee normaalin ja sairauden raja?
Siinäpä onkin omaisena se vaikeus. Ehkä helpoten havaitsee siitä, jos jokin toiminta, mikä aiemmin on onnistunut oikein hyvin, ei onnistu enää lainkaan tai vanhus alkaa toimia normaalille tavalleen ihan päinvastaisella tavalla. Nämäkään eivät aina kerro nimenomaan muistisairauden alkamisesta vaan taustalla voi olla jotain muutakin. Yksinäisyyttä, masennusta, fyysisiä kipuja jne.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä mies- että naissinkuissa on niin onnellisia kuin onnettomia. En tiedä mistä kumpuaa tämä palstanaisten pakkomielle yrittää osoittaa naisten olevan aina "parempia" kuin miesten. Varmaan heidän alemmuudentunteensa aiheuttaa sen.
Samaa mieltä. Ja kotitöiden määrässäkin on aika oleellista, kuinka paljon kotona viettää aikaa. Jos käy kotona suunnilleen vain suihkussa ja nukkumassa, ei niitä kotitöitä kauheasti silloin ole, kun tiskiä tai muutakaan sotkua ei liiemmin tule.
Siivota täytyy ja pyykkiä pestä ja laskut maksaa joka tapauksessa. Vaikka et edes kuin kävisi kodissasi,niin pölyä ja likaa kertyy aina.
Toki, mutta siivouksen tarve on huomattavasti pienempi. Mulla on tuttu sinkkumies (yli 40v jo), joka matkustelee työnsä puolesta paljon. Työmatkoillaan asuu hotelleissa. Tietenkin hänen asuntoonsa kertyy pölyäkin, muta ei sinne kerry esimerkiksi roskia tai tiskejä silloin, kun hän ei siellä ole.
Vierailija kirjoitti:
Sekä mies- että naissinkuissa on niin onnellisia kuin onnettomia. En tiedä mistä kumpuaa tämä palstanaisten pakkomielle yrittää osoittaa naisten olevan aina "parempia" kuin miesten. Varmaan heidän alemmuudentunteensa aiheuttaa sen.
Samaa mieltä. Ja kotitöiden määrässäkin on aika oleellista, kuinka paljon kotona viettää aikaa. Jos käy kotona suunnilleen vain suihkussa ja nukkumassa, ei niitä kotitöitä kauheasti silloin ole, kun tiskiä tai muutakaan sotkua ei liiemmin tule.
Vastauksena mitä keskiviikkona tapahtui. Isä jälleen kerran soitti, että tule äkkiä, kun äiti ei reagoi mihinkään. Noh, menin sinne, äiti makasi sängyssä eikä tosiaan reagoinut puhutteluun eikä siihen, että häntä kosketti. Pulssi, hengitys, ihon väri jne oli kaikki ihan normaaleita eli niiden puolesta ei mitään akuuttia hätää ollut. Mutta mutta...oli miltei kainaloitaan myöten ulosteessa ja virtsassa. Kun hän siitä sitten jonkin ajan päästä alkoi taas reagoidakin, ryhdyin auttamaan häntä suihkuun. Äiti oli kuitenkin nk "jalaton" eli ei ottanut jaloillaan yhtään tukea. Mä satutin siinä hommassa stten selkänikin, kun isän kanssa kahdestaan yritettiin saada äiti makuuhuoneesta kylpyhuoneeseen. Onnistuttiin lopulta ja mä soitin HUS:in päivystysapuun ja kysin neuvoa. Lähinnä neuvoa siihen, mistä olisi mahdollista saada tällaisissa tilanteissa apua. Kehottivat sieltä, että äiti vietäisiin päivystykseen ihan vain kotona pärjäämisen arviointia varten. Sain äidin riisuttua ja suihkutettua hänen istuessaan vessanpöntön kannella, mutta paljain jaloin märällä kaakelilattialla ei sitten onnistunut enää äidin saaminen siitä ylös. Onneksi siskoni oli kotona ja hän tuli auttamaan. Kova homma siinäkin oli, että edes kahdestaan saatiin äiti kylppäristä pois, puettua vaatteet ja "raahattua" mun siskoni autoon. Mullahan on nivelreuman lisäksi moninivelrikko ja jos mä pystyisin vielä tekemään hoitajan hommia, mä varmaan ihan työksenikin tekisin vielä hoitajan hommia. Mutta mä en siihen oman terveyteni puolesta pysty, vaikka isä ja äiti miten toivoisivat, että mä aina riennän apuun ja teen kaiken mahdollisen. Jos mun siskoni ei olisi ollut kotona, ei olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin soittaa 112:een. Mun siskoni on jo lähes 70v eikä hänkään selviäisi yksin äidin kanssa tällaisissa tilanteissa.
Päivystyksessä oli mun siskolleni sanottu heti, että äiti jää sinne tarkkailuun ja siskoni voi lähteä kotiin. Sairaanhoitaja soitti mulle sieltä muutamaa tuntia myöhemmin ja sitten vielä yöllä ilmoittivat, että äiti siirretään kriisipaikalle hoivakotiin kotona pärjäämisen arvointia varten.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/