Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 176: "Eikö tuo jo olisi kuollut nälkään, jos ei syö mitään."



Mä tulkitsen tuon "ei oikeastaan mitään" siten, että syö jonkin verran, mutta hyvin vähän. Vanhan ihmisen energiankulutus voi olla varsin vähäinen, jos ei tee suunnilleen muuta kuin nukkuu ja katsoo telkkaria. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elvytyskielto tulee tehdä kun vielä itse on voimissaan. Ite oon tehnyt, parempi niin kuin jäädä jonnekkin puolikuolleena.

Ihan turhaan. Kyllä lääkärit tekevät sen elvytyskiellon ihan viran puolesta sitten kun sen aika on. Suomessa harrastetaan myös passiivista eutanasiaa. Kun syöminen ja juominen menee huonoksi, niin lopetetaan antamasta juomaa tai ruokaa, sitkeimmät pysyvät hengissä yli viikonkin, mutta nesteen puutos tappaa lopulta sitkeimmänkin. 

Nesteyttäminen tuollaisessa tilanteessa olisi tahallista kiduttamista. Ei elimistö pysty tuollaisessa tilanteessa enää vastaanottamaan nesteitä, vaan ne menevät vähitellen kudoksiin ja keuhkoihin aiheuttaen aivan tarpeetonta tuskaa ja hengenahdistusta.

 

Me oltiin koko suku jo aivan varmoja, että mun äitini kuolee, kun oli niin huonossa kunnossa syömättömyyden ja juomattomuuden vuoksi. Mutta niin se vaan tuli takaisin kotiin ja on fyysisesti sellaisessa kunnossa, että sitä pitää taas vahtia koko ajan, koska muuten lähtee karkuteille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elvytyskielto tulee tehdä kun vielä itse on voimissaan. Ite oon tehnyt, parempi niin kuin jäädä jonnekkin puolikuolleena.

Ihan turhaan. Kyllä lääkärit tekevät sen elvytyskiellon ihan viran puolesta sitten kun sen aika on. Suomessa harrastetaan myös passiivista eutanasiaa. Kun syöminen ja juominen menee huonoksi, niin lopetetaan antamasta juomaa tai ruokaa, sitkeimmät pysyvät hengissä yli viikonkin, mutta nesteen puutos tappaa lopulta sitkeimmänkin. 

Mun sairaanhoitajavuosistani on jo niin kauan, että en tiedä, kuinka monta kertaa vanhusta nykyisin nesteytetään. Tarkoitan, että missä vaiheessa joku lääkäri tekee päätöksen, ettei me enää tuolle kuivuneelle vanhukselle laiteta tippaa ja nesteitä. Mun muistisairas äitini oli just 1,5 kuukauden aikana kolme kertaa päivystyksessä nesteytyksessä, koska syöminen ja juominen meni huonoksi. Näistä yksi kerta oli vielä niin, että äiti oli kriisipaikalla hoivakodissa ja sieltä lähettivät päivystykseen, kun kunto meni huonoksi (ei siis syönyt eikä juonut). Yhden kerran kotihoito lähetti päivystykseen ja yhden kerran isäni. Ja äiti siis täyttää kesällä jo 97. Olen siis miettinyt, kuinka monta kertaa vielä päivystyksessä nesteytetään vai nesteyttävätkö siellä niin monta kertaa kuin äiti sinne toimitetaan kuivumisen vuoksi. Onkohan tähän edes mitään ylärajaa, en tiedä. 

Nro 142: "DNR-päätös on eri asia kuin palliatiivinen/saattohoitopäätös. Niitä potilaita ei nesteytetä."



Olet aivan oikeassa. Otinkin vain kantaa siihen, että moni "maallikko" kuvittelee, että DNR-päätös tarkoittaa samaa kuin palliatiivinen/saattohoitopäätös. Ja sen vuoksi monet omaiset vastustavat jo tuota DNR-päätöstä, koska pelkäävät, ettei vanhus pääse enää sen jälkeen mihinkään tutkimuksiin ja hoitoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Tosi-asia on, että meillä ei ole niitä hoitajia tarpeeksi. Eikä taida olla koulutukseenkaan tungosta. Tyhjästä ei voi nyhjästä.

Meillä on vielä tämmöinen ylikoulutus-syndrooma, että asioihin, joita normaali ihminen kuten vanhuksen omainen kunnossa ollessaan osaa tehdä ihan ilman vuoden tai kahden koulutusta, kuten siivoaminen, ruuan antaminen vanhukselle ja lääkkeiden oton tarkastaminen kyllä onnistuu esim. Ruotsissa kahden kuukauden kurssilla. Siellä on maahanmuuttajanaisilla parempi työllisyysaste kuin miehillä, koska hoitoalalle pääsee helposti.

Tuo ylikoulutussyndrooma perustuu siihen, että kotihoidon työntekijän pitää osata tehdä muutakin kuin vain sen, mitä kuka tahansa omainenkin osaisi tehdä. Hänen pitää osata tunnistaa, onko vanhuksella mahdollisesti virtsatieinfektio, alkaako vanhus kärsiä nestehukasta, onko joku ihomuutos sellainen, joka tarvitseekin jo hoitoa eikä pelkkää perusvoiteella rasvaamista suihkun jälkeen jne jne. Eli yksi työntekijä hoitaa kaiken mahdollisen. Aikoinaan kasarilla, kun olin kotisairaanhoitajana Vantaalla, terveydenhuollon sairaanhoitajilla oli vain nimenomaan hoidolliset tehtävät ja sitten sosiaalitoimen kodinhoitajat huolehtivat ruuan antamisista yms. Kodinhoitajan koulutus taisi siihen maailman aikaan olla vuoden pituinen vai oliko jopa lyhyempi, en jaksa muistaa.