Reipas ja tunnollinen lammas

Mä olen varautunut jo tähänkin. Samalla, kun tuossa vuosi takaperin hoidettiin juristin kanssa muitakin asioita, laadittiin myös paperit siitä, että mikäli mä joskus joudun pysyvään laitoshoitoon (esimerkiksi hoivakotiin), niin mun koko omaisuuteni menee samalla hetkellä ennakkoperintönä mun lapsilleni. Eipä ole sitten enää varallisuutta, mikä voisi kadota pörriöisille. 

Nro 90: "No, ei välttämättä mitenkään. Mutta meillä ne nyt toimi ainakin tk:n tiloissa ja käytti heidän lääkäreitään ja osin kai hoitajiakin. Ehkä nää oli eri kunnissa hoidettu eri tavoin. Että turha takertua lillukanvarsiin.

Nyt tässä sotehimmelissä on hiton vaikea selvittää kuka vastaa mistäkin. Kunnan ja tk:n palvelut on siirretty soten vastuulle. Sen yhteystiedoissa on johtajaa johtajan päälle, he eivät vastaa puheluihin. Käytännön työtä tekevien yhteystietoja ei löydy mistään. Ihan toivotonta kun yritin saada apua naapurin 95 vuotiaalle mummolle. Niin kodin hoitoon ( lumityöt, siivous) kuin kotihoitoon ( hoitajien kotikäynnit). Yritettiin myös yksityistä lumityöntekijää. Ei niitä kiinnostanut pikkupihat. Oli sitten kevytyrittäjiä tai isompi kiinteistöfirma. Onneksi löyty läheltä yks eläkeläismies, joka otti lumityöt hoitaakseen.

Ennen kaupungin tai tk:n vaihteista osattiin ohjata oikeaan paikkaan. Nyt niissä todetaan vain, että ei kuulu meillä, soita sotealueelle, nää palvelut on siirretty sinne. Niiden  vaihde on ties missä eikä siellä tiedetää mistään mitään."

Mun vanhemmillani kävi aikoinaan hyvinvointialueen palvelutarpeenohjaaja. Hän ja koi esitteitä tämän alueen yksityisistä hoivapalveluyrityksistä. Isä valitsi firman, joka laskuttaa ajasta eikä käyntien lukumäärästä. Eli jos isä ostaa tunnin, niin mikäli homma hoituu puolessa tunnissa, ei se työntekijä lähde sieltä ennenkuuin tunti on kulunut. Vaihtaa sitten vaikka viherkasveihin multia, haravoi isän pienen rivaripihan, siivoavat jotain ylimääräistä  tai vaikka katsoo isän kanssa vanhoja valokuvia. Lumien lapioiminen kuuluu meillä taloyhtiölle, mutta jos ei kuuluisi, niin varmasti tekisivät sitäkin. Oli kyllä aikoinaan melkoinen vääntö saada isä suostumaan edes tuon palvelun käyttöön, mutta kun suostui, niin on sen jälkeen ollut tosi tyytyväinen. 

Huomenta :) Täälläkin herätty aikaisin. Vaikka joulukuu jo onkin, niin ulkona pimeää ja märkää. Huvittaa joskus tuo koira, kun sen kanssa lähtee aamulla ulos. Avaan ulko-oven ja koira hetken aikaa katselee oven suussa, että viittiikö tonne nyt lähteä vai meniskö takaisin sisälle. Joskus se pohtii useamman minuutin ja mä sanon sille, että koitahan  nyt päättää :D 

Aamiainen on syöty ja nyt katselen vielä Ylen aamua. Sen jälkeen voisi sitten vaikka liiskata pahvilaatikoita, jotta saan ne mahtumaan taloyhtiön molokkiroskiksen pienestä luukusta sisään. Sen jälkeen pitää keksiä olohuoneessa edelleen oleville ilmanviilentimille talveksi jokin säilytyspaikka. Muutakin järjestelemistä on tarkoitus tehdä. Aloitin eilen tulehduskipulääkekuurin, jotta jossain vaiheessa tällä viikolla ei olis sorminivelet näin kipeät ja pystyisi paremmin tekemään kaikenlaista. 

Eilen laitoin olohuoneen ikkunalle yhden paristokäyrröisen tuikkukynttilän 1. adventin vuoksi. Joudun kiinnittämään sen sinitarralla, koska muuten kissa alkaa pelata sillä jalkapalloa. Kun etsin sekalaisten tarvikkeiden hyylystäni sinitarraa, mietin mielessäni, että missähän muut mummoikäiset naiset säilyttävät sorkkarautojaan :D Mulla kun se on just siinä hyllyssä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä hoidetaan muistisairaita vanhuksia niin tehokkaasti että muistuttaa kidutusta. Esim pyörätuolissa harhoissaan olevalle vanhukselle tungetaan lääkkeet ja antibiootit jotta varmasti pysyy hengissä vaikka ei ole tässä maailmassa ollut vuosiin. 

Pystyyköhän tuommoisen estämään hoitotahdon tekemisellä? Ei kukaan halua tuollaista hirveää kärsimyksen pitkitystä, tai itse en kyllä halua. Voi olla pahoja kipujakin mutta miten sekaisin oleva muistisairas niistä kertoo 😬

 

Pystyy. Mä perehdyin asiaan äidin muistisairauden ja kuoleman jälkeen. Potilaan tekemä hoitotahto velvoittaa lain mukaan lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan toimimaan hoitotahdon mukaisesti. Ongelma on kuitenkin Lääkäriliiton mukaan se, että hoitotahdot on usein tehty niin ylimalkaisesti, että ne jättävät paljon tulkinnanvaraa. Ja jos niissä on tulkinnanvaraa, potilasta on hoidettava yleisten periaatteiden mukaisesti eikä potilaan tekemän hoitotahdon mukaisesti. Sen vuoksi hoitotahdon tulee olla hyvin yksilöity eli millaisissa tilanteissa mitäkin. Mulla on omassa hoitotahdossani mm kohta, jossa sanon, että mikäli mulla todetaan muistisairaus enkä enää itse muista tai kykene ottamaan lääkeitäni, multa pitää lopettaa kaikki muu lääkitys paitsi kipulääkkeet. Lisäksi mulla on myös sellainen kohta, että jos tiedetään tai on oletettavaa, että aivoni ovat olleet yli 4 minuuttia ilman happea, elvytystä ei saa aloittaa ollenkaan tai mikäli se on jo aloitettu, se pitää välittömästi lopettaa. Ja monta muutakin kohtaa hoitotahdostani löytyy. 

Lisään vielä tuohon sairausajan palkkaan. Laki sanoo, että palkkaa joudutaan maksamaan sairastumispäivästä ja sen jälkeen seuraavasta 9:stä arkipäivästä. Lain mukaan ei siis tämän pidempään. Sen sijaan työehtosopimuksissa on usein pidempikin  palkanmaksuaika. Vaan kas kas...tulikin se paikallinen sopiminen, jolloin työntekijän kanssa voidaan sopia, että ei maksetakaan TES:in mukaan vaan ainoastaan tuon lain mukaan. Jos työnhakija sanoo, että ei muuten käy, niin sitä voi sitten miettiä, onko niin kriittinen rekry työnantajalle, että työantaja vastaa, että no okei. Vai oliko se työhaastattelu sitten siinä ja työantaja palkkaa jonkun sellaisen, jolle tuo sopii.