Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.
Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.
Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁
Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.
No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.
Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.
Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja, että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä. Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt, minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät. Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin, röntgentietoihin, varastotilauksiin tai mihin vaan, niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta.
Musti oli todella hyvä.
Se vaan merkkipohjaisena jäi graafisten käyttöliittymien jalkoihin. Tein kasarilla keikkaa Meilahden sairaalassa ja joskus yövuorossa oli hiljaisia hetkiä. Labra oli silloin siirtymässä papereista digiaikaan ja oli mahdollista kokeilla uutta järjestelmää koulutusalueella. Muistan vieläkin, että palvelimen, jossa se kokeiluversio oli, oli nimeltään Sampo. Kirjauduin sinne ja harjoittelin tulevia labrapyyntöjen tekemisiä.
Ysärin puolivälissä röntgenkin siirtyi papereista digiaikaan ja vähän vahingossa ajauduin mukaan projektiin. Ehkä siksi, että mulla oli jo muutaman vuoden ollut tietokone kotonakin. Koulutin silloin noin 1000 ihmistä uuden järjestelmän käyttöön. Ja ennen sitä käytiin työkaverin kanssa Meilahden luentosalissa pitämässä tietoisku Musti-järjestelmistä. PowerPoint-esityksen ekalla dialla oli valokuva mun silloisesta koirastani ja otsikko "Musti-järjestelmät":)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihan naurattaa entisenä hoitajana, miten ohjelmistoasioihin suhtauduttiin hoitoalalla. Kun niissä oli joku bugi, niin sen sijaan, että se olisi korjattu, siihen keksittiin vaikka mitä kiertokeinoja. Jos mitään kiertokeinoja ei keksitty, sitä kohtaa ei vain enää käytetty. Eikä ainakaan meillä rivihoitajilla ollut mitään tahoa, mihin ottaa yhteyttä, jos havaitsi jotain vikaa tai tarvitsi neuvoa ohjelmiston käytössä. Meillä ei siis ollut Apotti käytössä.
Nyt toisella alalla kuukausittaiset ohjelmistopäivityksen on ihan itsestäänselvyys. Ja ylimääräisiä päivityksiä tulee pitkin kuukautta heti, kun virhe havaitaan. Päivityksissä on mukana myös käyttäjien toivomia ominaisuuksia. Ja kaikilla työntekijöillä on tiedossa numero, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua ohjelmiston käytössä.
Meilläkin oli kaikenlaisia muistisääntöjä tyyliin jos kirjaa kirran puolelle, ylänurkassa olevaa tallenna-näppäintä ei saa painaa, koska sitten sisätautien puoli lukittuu siten, että sinne ei pysty enää koskaan kirjaamaan. Nämä piti vaan muistaa, eikä puhettakaan, että niille olisi tehty jotain. Esikoineni syntyi viisi vuotta sitten ja jotain käyrää ei ole pystytty neuvolassa seuraamaan, koska synnärillä on painettu jostain väärästä napista. Ja 1-vuotiaalla kuopuksella on edelleen sama homma 😁
Ihan hullua. Olin itse määrittelemässä henkilökunnan taholta yhtä pienehköä potilastietojärjestelmää ja jatkoin pääkäyttäjänä. Minun tehtävänä oli nimenomaan ottaa käyttäjiltä vastaan tiedot tuollaisista mokista ja it-firman kanssa selvittää korjaukset. Korjauksiin oli jopa butjetoitu tietty summa, jottei tulisi yllätyksiä.
No sekin systeemi hylättiin, kun haluttiin tilalle iso ja kallis systeemi😅.
Kaikki asianosaiset ihmettelivät, että olisi tullut halvemmaksi ohjeilmoida yhteys toiseen systeemiin ilman, että tuhotaan vanhat ja uusi on paljon huonompi kuin se vanha.
Isommat firmat haluavat koko helahoidon itselleen ja sen vuoksi eivät tarjoa omiin järjestelmiinsä sellaisia rajapintoja, että voitaisiin integroida tai edes siirtää tietoja järjestelmien välillä. Niissä vanhoissa Musti-järjestelmissä käyttäjä ei edes tiennyt, minkä firman tekemää järjestelmää milloinkin työssään käyttivät. Käyttäjällä oli valikko ja siirtyipä labratietoihin, röntgentietoihin, varastotilauksiin tai mihin vaan, niin kaikki näyttivät kutakuinkin samalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa X-Road maksoi 10 miljoonaa ja ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta kaikessa julkisessa hallinnossa.
Tekoäöy sanoi että Suomi tuhlannu tietojärjestelmiin (jotka ei toimi) 5 miljardia kymmenen vuoden aikana.
Viron X-road on tosin pelkkä integraatioalusta järjestelmien välillä, ne järjestelmät joita sen kautta yhdistetään maksaa kaikki erikseen. El ei sitä Apottiin voi sinänsä suoraan verrata.
Sinänsä Viron ratkaisu on minusta modernimpi ja todennäköisesti kokonaisuutenakin halvempi, varsinkin pitkällä aikavälillä. Eli tarjoavat turvallisen väylän tietojen jakamiselle ja eri instanssit päättävät sitten mitä (palveluväylän kanssa yhteensopivia) paikallisjärjestelmiä käyttävät. Vs Apotti eli pakotetaan kaikki käyttämään samaa järkälemäistä järjestelmää jonka sisällä data liikkuu.
Mutta ei tosiaan suoraan verrattavissa pelkällä hintalapulla ottamatta huomioon sitä että tuolla X-roadilla ei yksinään tee yhtään mitään, se on sama kuin rakentaisi kaupunkiin pelkän kunnallistekniikan muttei yhtään rakennusta.
Ruotsissahan on integraatioalustana InterSystemsin HealthShare. Vähän samaa kuin Virossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apotti on hyvä järjestelmä, toimii tosi hyvin ja tuon epicin hallitsemalla voi muuallekin työllistyä. Epic on maailman suurin terveydenhuollon järjestelmä ja USA:ssa monessa paikkaa käytössä.
Kyllä, se on Yhdysvalloissa varsin laajalti käytössä. Ongelma on, että me emme ole Yhdysvalloissa ja tarvitsemme erilaisen ohjelman.
Muistan, kun tuosta Epicistä tuli ensimmäisiä kertoja puhetta. Oli paljon epäilyjä, miten amerikkalainen potilastietojärjestelmä sopii suomalaiseen terveydenhuoltoon. Epäilijöille Apotti-hankkeesta vastattiin, että suomalainen terveydenhuolto pitääkin muuttaa Epiciin sopivaksi eikä päinvastoin. Monien lääkäreiden ja hoitajien kanssa olen elämäni aikana työskennellyt ja mietin, että tuskin tulee ainakaan lääkäreiden kohdalla olemaan mikään helppo suunnanmuutos. Eikä suunnanmuutosta tullutkaan ja Epiciä on nyt kalliilla rahalla viritelty Suomeen sopivaksi. Amerikkalaiselle EpicSystemsille Suomi on yksi kärpäsen kakka valtameressä ja täälläkin vain HUS:in alueella tuo on otettu käyttöön. Kun pyykinpesukoneesta tehdään kahvinkeittimen, leivänpaahtimen ja television sekoitus, niin ei sitä pesukoneen hinnalla saada. Varsinkin, kun sellaisen hilavitkuttimen haluaa vain yksi pieni asiakas.
Tähän vielä se, että monesti hankinnat on jo valmiiksi pedattu jollekin tietylle toimittajalle. Jotta kukaan muu ei voi voittaa tarjouskilpailua, asetetaan sellaiset ehdot esimerkiksi liikevaihdon tai henkilöstömäärän osalta, että pienemmät yritykset tipahtavat automaattisesti pelistä pois. Vuosituhannen alussa olin isossa it-alan firmassa töissä eikä meitä oikeasti ollut kuin kolme, jotka senkin softan sitten teki. Mutta voitettiin tarjouskilpailu, koska oli iso firma.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/