Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Olen tehnyt elämäni aikana montaa eri työtä ja monen työnantajan palveluksessa. Yksikään niistä töistä ei ole ollut sellainen, että olisin niitä tehnyt, jos niistä ei olisi maksettu palkkaa. Tunnen ihmisiä, joille työ on elämän tärkein sisältö ja jotka eivät edes ylimmän eläkeiän saavutettuaan malta jäädä pois työelämästä. Mulle taas työ on vain keino hankkia rahaa, jolla maksan laskuni ja elämiseni. Asiat, joista elämässäni pidän, ovat ja tapahtuvat työajan ulkopuolella. En siis kuulu niihin ihmisiin, jotka tekevät työtä motivaation ja intohimon takia, mutta se ei silti tarkoita, että tekisin työni huonosti. Onneksi olen voinut lyhentää työaikaani ja teen vain 3-päiväistä työviikkoa. Alimpaan eläkeikään enää 2 vuotta ja 3 kk. Osa työstäni on sellaista, että pidän sitä täysin turhana ja tarpeettomana, mutta jos viranomaismääräykset ja EU-direktiivit sellaisia yritykseltä edellyttää, niin sama se mulle on, miten palkkani tienaan. Motivaatio ja intohimo sellaisten tekemiseen? No ei todellakaan. Jossain Espanjassa ei moisia juttuja edes tehdä, vaikka samat EU-direktiivit koskevat niitäkin. Suomessa noudatetaan kaikkea kirjaimellisesti ja viimeisen päälle, mutta kuten sanottua, mulle on ihan sama, mitä mä töissä teen. Jos pomo käskisi laulaa variksen äänelläni joululauluja, niin mä laulaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos terveempi vanhus itsepintaisesti haluaa pitää hoivakotipaikan tarpeessa olevan puolisonsa kotona, vaikka ei jaksakaan tätä hoitaa, joskus kyse voi olla rahasta. Varsinkin, jos terveempi vanhus on pienituloisempi.
Mitä.asialle pitäisi tehdä? Tai paremminkin mitä sille voi tehdä?
Ei oikein mitään muuta kuin huoli-ilmoitus.
Ei se huoli-ilmoitus oikein auta sen pienituloisen puolison tilannetta mitenkään, jos hän ei esimerkiksi halua hakea apua itse sosiaslitoimistosta.
Jos oikein ymmärsin aiemmat kommentit, niin tässähän oltiin huolissaan siitä hoivakotipaikan tarpeessa olevasta vanhuksesta eikä hänen pienituloisesta puolisostaan. Mutta tuo on ihan totta, että joskus sen suurituloisemman joutuminen hoivakotiin voi olla aika isokin taloudellinen menetys kotiin jäävälle pienempituloiselle puolisolle. Vaikka tällaisissa tapauksissa hoivamaksuissa huomioidaankin asia, mutta ei sitä huomioida täysmääräisenä. En nyt muista enkä jaksa selvittää, miten nuo summat menivät tällaisessa tilanteessa, mutta on ihan mahdollista, että ainakin se vielä kotona pärjäävä vanhus joutuu muuttamaan pienempään/halvempaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää sinua pitämästä osoite Suomessa ja viettämästä esim. 11 kk lomat Espanjassa?
Sen osoitteen voi tosiaan pistää vaikka jonkun niistä kymmenestä lapsesta osoitteeseen. Jos siitä aiheutuu lapselle joku max 30€/kk ylimääräinen vesimaksu, niin tuskin tuo on liian iso kynnys ap:lle maksaa muutama kymppi päästäkseen miehensä kanssa eläkepäiviksi etelään.
Parisuhteessa elävälle kansaneläke on 692,54. Jos sulla on kymmenen lasta, varmaan heiltä kultakin liikenee vajaat 70€/ kk siitä hyvästä, että heidät hankit ja pääset muuttamaan lastesi isän kanssa etelän aurinkoon.
Eivät kyselleet vaan pitivät itsestäänselvänä, että mä hoidan. Noh, toisin kävi, koska ovat nyt eläneet niin vanhoiksi, että en mä enää pysty heitä hoitamaan. Voin auttaa pienissä asioissa, mutta en enää tehdä mitään hoitotyötä tai nostaa lattialta ylös, jos kaatuvat. Mitään kuolinsiivousta eivät ole tehneet, mutta asuntoonsa ovat hankkineet apuvälineitä sitä mukaa kuin ovat tarvinneet.
Minusta ei ole mitään surullista tehdä kuolinsiivousta. Surullista tuossa on lähinnä sana "kuolin". Mun mielestä ihmisen kannattaisi tehdä vaikka "vuosikymmensiivouksia" eli aina, kun täyttää pyöreitä vuosia, kävisi tavarat läpi ja heittäisi pois sellaiset, mitä ei enää tarvitse. Mä olen nyt 62v ja olen vuoden verran tehnyt kuolinsiivousta. Olen aina muuttanut pienemmästä asunnosta isompaan, joten muuttojen yhteydessäkään ei ole tarvinnut tavaraa karsia. Sillä seurauksella, että vuosikymmenten tavarat - niin omat kuin jo aikuisten lastenikin tänne jättämiään - on kaapit, vaatehuone ja varastot täynnä. Asuntoni alakerta (olohuone, keittiö ja kylpyhuone+sauna) on jo kutakuinkin valmiina, vielä on kesken yläkerran kolmen makuuhuoneen ja vaatehuoneen tavarat. Voin kyllä sanoa, että vaikka eläkeikään onkin vielä pari vuotta, alakerrassa siivoaa paljon mieluummin ja nopeammin kuin täällä ylhäällä. Ihan siksi, että alhaalla on avaraa (vaihdoin viime syksynä kaikki huonekalutkin pienempiin, sirompiin ja kevyempiin) eikä ole turhia tavaroita.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/