Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävelyn tueksi on olemassa apuvälineitä ei siihen puolisoa tarvitse.

Tämä. Mä en pelkää liikuntakyvyn heikkenemistä vaan enemmän sitä, että tulee joku muistisairaus ja sitten ei edes osaisi käyttää mitään apuvälineitä, vaikka sellaisia olisi hankittukin. 

Muistisairaat vanhukset suljetaan laitoksiin ja lääkitään tainnoksiin, koska kotonaan ovat vaaraksi itsensä lisäksi myös muille. Voivat aiheuttaa esim. tulipalon kerrostalossa.

Tällä hetkellä kuitenkin moni muistisairas on kotona kotihoidon varassa, kun laitospaikkoja ei ole riittävästi. Ja nyt vielä hyvinvointialueet pyrkivät vähentämään ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Mitä tulee tulipaloihin, niin jos mulle tulee muistisairaus, niin hellasta saa sulakkeen irti ja lisäksi asunnosta voi viedä pois kaikki tulentekovälineet. Saunassa mulla ei ole vuosikausiin ollutkaan sulake paikoillaan, koska käytän saunaa varastona. Niin kauan, kun pää toimii ja kotona pystyy liikkumaan edes apuvälineiden avulla, en ole kovin huolissani omasta vanhuudestani. 

Vierailija kirjoitti:

Kävelyn tueksi on olemassa apuvälineitä ei siihen puolisoa tarvitse.

Tämä. Mä en pelkää liikuntakyvyn heikkenemistä vaan enemmän sitä, että tulee joku muistisairaus ja sitten ei edes osaisi käyttää mitään apuvälineitä, vaikka sellaisia olisi hankittukin. 

Nro 13: Onhan meillä palvelusektoria tehostettu jo vuosikymmeniä. Käytännössä siis tarkoittaa, että mahdollisimman monessa asiassa on itsepalvelu. Itse maksat laskusi verkkopankissa ( = ei tarvita palkattua pankkivirkailijaa) , kahviloissa kannat itse ostoksesi pöytään ja viet käyttämäsi astiat tarjotinhyllyyn  ( = ei tarvita palkattua tarjoilijaa) ja yhä useammassa kaupassakin alkaa olla itsepalvelukassat ( = ei tarvita kassalle ihmistä, jolle pitäisi maksaa palkkaa). Niin joo ja sairaaloissa ja lääkäriasemilla on automaatit, joissa potilas ilmoittautuu itse. Mehiläisessä ei tarvitse mennä enää edes sille automaatille vaan voit ilmoittautua kännykässäsi olevalla sovelluksella. Alepasta voit tilata ostoksesi ja söpö robotti kuljettaa ne perille. Robotiikassa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää, jotta se pystyisi tekemään kaikki ne palvelusektorin työt, joihin vielä toistaiseksi tarvitaan ihminen. Jonain päivänä tekoäly käsittelee kaikki hakemukset, joita kansalaiset lähettävät Kelaan, verottajalle jne, ja tekee päätökset. Sitten pitää vaan miettiä, mistä kerätään kaikki ne verotulot, jotka aiemmin kerättiin töitä tekevien ihmisten palkoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tänään kirpputorilla. Siellä oli paljon ihmisiä, oli äitejä lasten kanssa, nuoria pareja ja vanhempaa väkeä. Köyhyys ja hätä paistoi vaatetuksissa ja olemuksissa. Vuosi sitten sama kirpputori oli hiljainen.

Itse olen ostanut onneksi paljon vaatteita viimeisen 20 vuoden aikana. Ostan jatkossa pelkkää ruokaa ja saippuaa.

Menee vähän ohi ketjun alkuperäisen aiheen, mutta yletön kuluttaminen ja erityisesti tarpeettoman tavaran ostaminen ei ole ollut trendikästä enää moneen vuoteen. Ensin tuli konmarittaminen ja sitten kuolinsiivoukset. Kotona olevista tavaroista halutaan mieluummin päästä eroon kuin hankkia lisää. Ja tämä on yleistynyt erityisesti niiden kohdalla, joilla olisi kuitenkin varaa kuluttaa. Uutta ostetaan vain oikeaan tarpeeseen eikä ostamisen ilosta. 

Toinen asia, mikä tavallaan liittyy tähän, on "hyggeilyn" lisääntyminen. Kun pandemia 2020 alkoi, rautakaupoilla ja rakennustarvikeliikkeillä alkoi mennä hyvin. Suuri osa ihmisistä pysytteli paljon kotona - noin miljoona suomalaista siirtyi etätöihinkin - ja kodista ja mahdollisesta kesämökistä haluttiin tehdä mahdollisimman viihtyisiä. Miksi investoida isoja summia kodin ja mökin viihtyisyyteen, jos niissä ei aiota käydä kuin kääntymässä ja nukkumassa? Juttelin just eilen yhden tutun eläkeläisnaisen kanssa ja hän sanoi, että ei hän ole ottanut pandemiaa edeltävästä ajasta elämäänsä takaisin muuta kuin satunnaiset ulkomaanreissut. Varaa kyllä olisi, mutta viihtyy erinomaisen hyvin kotona ja ystäviä ja sukulaisia voi kutsua kotiinkin kahville. Huomaan itsestäni ihan saman. Kahvilat, ravintolat, kauppakeskukset ja erilaiset tapahtumat ei enää kiinnosta. On mukavampaa kutsua joku kahville tai lähteä vaikka iltakävelylle yhdessä. 

Hankaluus. Ensinnäkin en tiedä, missä on pieniä putiikkeja ja mitä niiden valikoimista löytyy. Eipä ole näkynyt yhdenkään pienen putiikin mainosta sen enempää telkkarissa kuin tullut postilaatikkoonkaan. Vaikka sitten jostain saisikin tietää, että okei, Helsingin keskustassa Kaivokadulla on pieni putiikki, jossa  myydään  vaikkapa mulle mieleisiä kenkiä, en voi tietää, löytyykö myymälästä just mun kokoani. Asun pääkaupunkiseudulla eikä mulla ole autoa, mutta HSL on hankaloittanut reittimuutoksillaan liikkumista niin, ettei oikein huvita käyttää kahta ja puolta tuntia vain käydäkseni katsomassa, oisko mun kokoa. Joitakin vuosia sitten kiersin Helsingin keskustan kaikki kenkiä myyvät liikkeet etsiessäni koon 35-36 kirkkaanpunaisia ballerinoja. Ei löytynyt. Tulin kotiin, hain Googlen kuvahaulla ja viidessä minuutissa olin tilannut kirkkanapunaiset ballerinat.

Vähän aiheen ohi, mutta just viikko sitten googletin vihannes- ja hedelmäpuristimeeni uutta sihtiä. En tarvinnut uutta 180€ laitetta vaan ainoastaan varaosan. Eipä löytynyt yhtäkään myymälää, josta olisi saanut varaosan. Siis Suomesta. Noh, Norjasta sain tilattua ja toimitettiin kotiovelle asti. Ennen nettiä olisin varmaan kiertänyt isommissa ja pienemmissä kodinkoneliikkeissä kyselemässä varaosaa ja ollut pettynyt, kun ei löydy. Ostanut ehkä uuden laitteen, vaikkei vanhassa ollut muuta vikaa kuin sihti. Onneksi on netti.