Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Missä te valtion puolella olevat valtion kannattajat, ajattelette että meidän joita vastaan olette ja jotka emme ilmeisesti kuulu valtioonne, pitäisi asua, ja miten? Maakuopassa? Millä tuloilla ja miten pääsee takaisin valtioon?

Mä en kuulu valtion puolella oleviin, mutta ymmärrän silti ihan hyvin, mitä oikeistohallitus haluaa. Se haluaa, että muutat vanhempiesi tai jonkun sukulaisesi nurkkiin. Tai asut kimppakämpässä jonkun tai joidenkin muiden kanssa. Tai joku muu kuin yhteiskunta maksaa sun puolestasi sen osan vuokrastasi, mihin omat rahasi eivät riitä. Maailmassa on paljon maita, joissa ihmiset asuvat jossain, vaikkei valtio maksakaan heidän asumiskulujaan. Noh, 3 vuoden päästä on taas eduskuntavaalit. 

Nro 86: Mä toivon, että äiti saa rauhallisen lopun. Itsekin aikanaan sellaista toivoisin, mutta en kyllä ihan noin pitkään viivyttäen kuin mitä äidin kohdalla on nyt tehty. Tarkoitan lähinnä sitä, että alkuvuoden laitoskierteen kaltaiseen tilanteeseen en haluaisi itse päätyä. Mulla ei ole puolisoa, joten kenelläkään ei ole pakottavaa tarvetta yrittää pitää mua hengissä keinolla millä hyvänsä. Omat lapseni tietävät mun toiveeni ja luotan siihen, että he eivät mua vastaavaan härdelliin laita. 

Mä tykkään ruuanlaitosta. En tosin silloin, jos on kauhea kiire. Mutta jos on aikaa tehdä rauhassa, niin se on mun mielestä rentouttavaa. Mun paheeni on "mummoastioiden" keräily ja tykkään kattaa niihin. Varsinkin, jos on joku juhlapäivä tai olen kutsunut muita ihmisiä syömään. Sunnuntaiaamuisin lähes poikkeuksetta katan aamiaiseni tarjottimelle "mummoastioihin" ja kannan tarjottimen sänkyyn. Näin olen tehnyt jo yli 11 vuoden ajan. Otin tavaksi silloin, kun kaikkien lääkäreidenkin ällistykseksi selvisin valtimorepeämästä hengissä. Se on mulle vähän sellainen "never forget" -juttu. Että ainakin kerran viikossa muistan olla kiitollinen siitä, että tässä vielä pyristellään. Mä en ole kristitty, mutta mulla on kyllä oma elämänkatsomukseni. Pääsääntöisesti ihmiset ovat kohdelleet mua tässä elämässä ihan hyvin, joten miksi en kohtelisi hyvin muitakin. Ja lisäksi mussa varmaan tulee hautaan asti asumaan se pieni sairaanhoitaja :D

Vanha koulutukseni on kieltämättä ollut mulle myös taakka, koska kaikki olettaa automaattisesti, että minä hoidan, järjestän jne. Koska mä osaan paremmin. Helmikuussa sitten, kun oma terveyteni romahti, oli pakko alkaa nakittaa hommia myös siskolleni. Ja koska siskoni viettää puolet ajastaan mökillä, isän oli pakko alkaa hyväksymään ajatusta, että joku ulkopuolinen käy siellä auttamassa.

Kyllähän sitä aina puhelimen soidessa miettii, että mitä nyt. Mutta ei tämä niin ahdistavaa ole kuin se, kun joutui öisinkin nousemaan ylös ja lähtemään isälle avuksi tai etsimään äitiä jostain lähiympäristöstä. 

Nro 446: "Monessa muussa maassa perheen käsite on laaja. Esimerkiksi Espanjassa jossa asuin yli 15 v, perheeksi luetaan pikkuserkutkin, ja jos jollekin tulee ongelmia, häntä autetaan ja kerätään rahaa suvulta, Espanjassa auttavat myös kirkko ja muut yhteisöt eikä siellä käytännössä voi ketään häätää kodistaan on ollut tapauksia jossa joku on asunut ilmaiseksi vuosia ja häntä ymmärretään ja ollaan myötätuntoisia jos syy on työttömyys, sairaus jne. Suomessa on niin että tälläisissä tapauksissa muut kanssaeläjät hyökkäävät joukolla heikompaa vastaan, ollen ikäänkuin valtion puolella. Monissa muissa maissa yhteisö (sukulaiset, naapurot, työkaverit, lapsen koulu jne) ovat heti ongelmissa olevan puolella valtiota ja systeemiä vastaan, vaikka nämä monet muut ovat oikeistolaisia. En ole talouspolitiikan tuntija ,millään tavalla, n'mä ovat arkihavaintoja eri maissa asuneena ja seurten yhteiskunnallista keskustelua ja mediaa näissä maissa. Jopa Ruotsissa ollaan erilaisia kuin Suomessa. Se on tosi erikoista, miksi Suomi eroaa niin paljon monista muista maista arvoiltaan? Sinäkin ajattelet olevasi "valtion asialla" vaikka haukuit loisijoita niin että ovat yhteiskunnan elättejä. Mikä se valtio oikein on?"

Suomessa on ollut korkea verotus, jotta sukulaisten, naapureiden, työkavereiden, lasten koulun, kirkon tai muidenkaan yksityishenkilöiden tai yhteisöjen ei ole tarvinnut pitää huolta siitä, että jokaisella vähäosaisella on asiat kunnossa. Oikeisto on meilläkin aina halunnut, että veroja pienennetään ja yhteiskunnan sijasta yksilö itse ottaa vastuuta omasta toimeentulostaan  sekä tämän läheiset sekä muut ottavat kopin sellaisesta kansalaisesta, joka ei omin avuin pärjää. Meillä vaan ei ole ollut näin oikeistolaista hallitusta (jossa ei siis ole edes Kepukaan mukana) aiemmin ja sen vuoksi kansalaiset ovat nyt ihmeissään, kun hallitus haluaa Suomenkin siirtyvän tuohon monissa muissa maissa jo olevaan malliin. Että perhe, suku, kaverit, naapurit ja ne erilaiset yhteisöt sitten auttavat avuntarvitsijaa eikä suinkaan yhteiskunta. 

Katsoin taannoin dokumentin Espanjasta. Oli kuvattu pandemian aikaan. Dokumentissa haastateltiin aikuisia ihmisiä, jotka olivat turismin vähennyttyä ja ravintoloiden sulkemisten vuoksi menettäneet työpaikkansa ja olivat sen vuoksi joutuneet muuttamaan takaisin vanhempiensa nurkkiin. Kukaan dokumentissa haastateltu - vaikka tilanteesta harmistuneita olivatkin - ei edes maininnut, että Espanjan valtion olisi pitänyt maksaa heidän asumiskulunsa siinä asunnossa, missä he asuivat ennen työttömäksi jäämistäänkin. 

Nro 80: Mä ymmärrän hyvin isää ja sen, että hän käy viivytystaistelua. Koska äidillä ei ole kipuja eikä hän muutenkaan näytä kärsivän tällä hetkellä mistään, en ole puuttunut tuohon asiaan. Siis että isä haluaa pitää äidin hengissä mahdollisimman pitkään. Kotisairaalasta oli isälle sanottu, että jos tulee  kipuja, sitä kipulääkettä voi antaa niin usein kuin on tarvetta. Isä oli tämän tulkinnut, että kyseisellä lääkkeellä ei ole mitään haittavaikutuksia. Noh, tosiasiassa se lamaa hengitystä, mutta en kertonut tätä isälle. Mulla pelkona siis, että jos äidille tulisi kipuja, isä ei uskaltaisi antaa kipulääkettä, koska pelkäisi äidin sitten kuolevan sen kipulääkkeen takia. Ja sitten äiti kärsisi kivuissaan. On vaikea sanoa, millaisia kipuja äidille voisi tulla. Ei välttämättä mitään, mutta kun munuaisten toiminta kuivumisen myötä nyt heikkenee, saattaa tulla eri puolille kehoa turvotuksia. Voi myös tulla rintakipuja. Sydänperäisiä siis. Suoliston lamaannuttua voisi teoriassa tulla myös vatsakipuja, mutta koska äiti ei syö oikein mitään, ei siellä suolistossakaan ole mitään. Kotisairaalan puhelusta käsitin, että se lääke on nyt vaan varmuuden varalta. Eivät oleta, että äidille tulisi kipuja, mutta jos tulee, on parempi lääkitä tehokkaasti kuin liian vähän. Enää kun ei ole pelkoa siitä, että tulisi riippuvaiseksi kipulääkkeestä. 

Nro 81: No sanos muuta! Kolmannella sairaalakeikalla ollessaan mulle soitettiin ja kysyttiin, voisiko äiti tulla jo nyt kotiin, koska siellä osastolla riehui silloin norovirus. Äiti ei ollut vielä ehtinyt saada tartuntaa, joten äiti tuli kotiin ennenkuin ehti tarttua. Tuo osasto oli vielä sellainen, jossa hoidetaan nimenomaan infektiopotilaita ja kun kuulin, että äiti oli siirretty sinne,ajattelin, että mahtaako selvitä kotiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo on nyt yht'äkkiä sun ongelma???

Etkö ymmärrä!

Isä viikonloppu, isä EI HAE, kelle soitetaan? Muumipeikolle, kauppaan, hallitukselle...keksi itte lisää.

Voisit olla jo hevonhumpassa kun soitetaan tuu hakee, isää ei näy!

 

Miten olisi vaikka se lapsen isä, jolle soitettaisiin? Toki siinä tilanteessa, jos isä ei vastaa puhelimeen, soitetaan lapsen äidille.