Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 174: "Ei kuulosta siltä, että olisit lapsesi kasvattanut kunnolla, jos siivousfirmojen tuntitaksoja mietit vanhuuden varalle 🤣🤣🤣"

No se on sun mielipiteesi. Mutta voihan ajatella asian niinkin, että jos aikoo ilmaiseksi teettää kaiken siivouksen omilla työssäkäyvillä  lapsillaan, niillä lapsillakin se siivousurakka on vähän helpompi. 

 

Sinun olisi pitänyt antaa malli lapsillesi. Ottaa heidät mukaan omien vanhempiesi tai sinkkutätiesi elämän avustamiseen jo pieninä, tai muiden vanhusten auttamiseen. Jos ei saa mallia, miten vanhuksia pitää auttaa ja antaa apua heille, ei empatia ja myötätunto kasva lapsille..

Jos olisi lapsesi saanneet mallia jo.pieninä, niin siivoaisivat sinulla sitten kun vanhenee ja huolehtisivat sinusta.

No vähän vaikea olisi ollut ottaa lapsiani heidän ollessaan pieniä mukaan mun vanhempieni auttamiseen, kun mun vanhempani alkoivat tarvita apua vasta 1,5 vuotta sitten eli vähän yli 90-vuotiaina. Ja vanhempi lapsistani on jo 38 ja nuorempi 33. Kaikki isovanhempanikin olivat jo kuolleet ennenkuin lapseni edes syntyivät. Sinkkutätejäkään mulla ei ole ollut. Mutta saatat hyvinkin olla oikeassa tuosta lapsuudessa opitusta mallista. Nimittäin ei mun vanhempanikaan 1960- ja 1970-luvuilla ajaneet satoja kilometrejä omille vanhemmilleen siivoamaan tai laittamaan ruokaa. 

Nro 174: "Ei kuulosta siltä, että olisit lapsesi kasvattanut kunnolla, jos siivousfirmojen tuntitaksoja mietit vanhuuden varalle 🤣🤣🤣"

No se on sun mielipiteesi. Mutta voihan ajatella asian niinkin, että jos aikoo ilmaiseksi teettää kaiken siivouksen omilla työssäkäyvillä  lapsillaan, niillä lapsillakin se siivousurakka on vähän helpompi. 

Nro 166: "Oletkos aikoinaan lapsia tehnyt ja vaippoja vaihdellut niille? Jos olet elämässäsi muita hoitanut ja lapset kunnolla kasvattanut, niin silloin olet varautunut vanhuutesi ja satsannut siihen. Silloin sinusta pidetään huolta. Niin. Kannattaa varautua vanhuuteen. N y t. Tulevaisuudessa asiat ovat vielä pahemmin kuin nykyisin. Mitään hanhuusturvaa ei ole, kuin omissa lapsissa. "

Oliko tuo kommentti mulle? Jos oli, niin olen tehnyt lapsia ja vaihtanut heille vaippoja. Mutta en mä voi laskea sen varaan, että aikanaan mun lapseni kävisivät vaihtamassa mulle vaippoja. Eiväthän he välttämättä asu edes lähellä silloin. Tai onko heidän oma elämänstilanteensa sellainen, että voisivat vaihtaa. Toki siinä mielessä lapsista on vanhuuden turvaa - jos siis on heidät hyvin kasvattanut - että he voivat järjestellä asioita niin, että mulla käy kotihoito vaihtamassa vaipat. Mutta edelleenkin kotihoito tekee vain sen, mitä ehtivät ja voivat. Kaiken muun joutuu sitten maksamaan omasta pussistaan. Kyllä mä olen tuon aiemman kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että omaan vanhuuteen kannattaa varautua ajoissa. Ihan jo alkaen siitä, että kun liikuntakyky heikkenee, pärjääkö enää siinä asunnossa, missä nyt asuu. Mahtuuko nykyiseen kylpyhuoneeseen suihkutuoli jne. Miettii kotiaan sitä silmällä pitäen, että se olisi mahdollisimman helposti siivottavissa. Siivousfirmoilla on tuntitaksa ja mitä vähemmän aikaa siivoukseen menee, sitä vähemmän sulta hommasta laskuttavat. Myöskin sitä on hyvä miettiä, asuuko sellaisessa paikassa, mihin palveluita on ylipäätään saatavilla. 

 

Nro 142: "Näin se menee.  

Yllättyisit miten moni suomalainen kuvittelee, että vanhukset muuttaisivat yleisesti asumaan vanhainkoteihin.

Omaan vanhuuteen kannattaisi alkaa todellisuudessa varautumaan jo nuorempana. Esim muuttaa esteettömään asuntoon. Yleensäkin kannattaisi myös muuttaa pienempään ja halvempaan asuntoon, jotta saa käyttöönsä välirahaa, jolla voi ostaa itselleen palveluita kotiinsa täydentämään julkista kotihoitoa.

Noin aion itse toimia."

Kotihoidon lisääminen ja vanhainkotien lakkauttaminen ei itseasiassa ollut aikoinaan yhtään pöllömpi idea. Silloin vaan ei osattu arvata, miten huono vetovoima kotihoidolla ja vanhustyöllä yleensäkin on tulevien hoitoalan ihmisten keskuudessa ja ettei sitten, kun vanhus menee kotona liian huonoon kuntoon, olekaan mitään paikkaa, mihin vanhuksen saisi siirrettyä. 

Ja samaa mieltä kanssasi, että omaan vanhenemiseensa kannattaa varautua hyvissä ajoin. Jos hyvin käy, ei koskaan tarvitsekaan joutua laitoshoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo näyttää komerolta, ei huoneelta missään mielessä.

Ei ole oikea paikka kenellekään. Viimeisen paikan pitäisi olla kodinomainen, tuo ei täytä vaatimuksia.

 

Reality check - viimeinen paikka muistuttaa sairaalahuonetta, eikä mitään tunnelmallista kotia. 

Eipä niitä täysin autettavia vuodepotilaita kasarillakaan kodinomaisissa laitoksissa hoidettu. Siihen aikaan kotihoito kävi vain arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Jos vanhus ei pärjännyt iltaa ja yötä yksin eikä ollut ketään omaistakaan huolehtimassa, vanhus siirtyi kodinomaiseen vanhainkotiin. Kun vanhus meni vanhainkodissa huonoon kuntoon, hänet siirrettiin sieltä loppuajaksi terveyskeskuksen vuodeosastolle. Ihan olivat sairaalamaisia paikkoja nämä vuodeosastot eikä sinne enää otettu sen enempää omia vaatteita kuin muitakaan omia tavaroita. Läheisten valokuvat saattoivat olla sairaalasängyn vieressä olevalla pöydällä. Elinikä oli kuitenkin lyhyempi ja moniin sairauksiin ei ollut vielä samanlaista tehokasta hoitoa kuin mitä nykyisin on, joten vanhus  - jos oli onnekas - kuolikin jo siellä kodinomaisessa vanhainkodissa. Tai ehti olla vain lyhyen aikaa sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla ennen kuolemaansa.

Ysärin alussa kotihoito muuttui 24/7 ja sen perusteella vanhainkodeista voitiinkin luopua, koska vanhainkotiin vielä riittävän hyvässä kunnossa olevat vanhukset voitiin hoitaa kotona. Tänä päivänä moni vanhus, joka kasarilla olisi jo saanut vanhainkotipaikan, ei välttämättä saa vielä edes yhtä kotihoidon käyntiä vuorokaudessa. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoaviin laitoksiin päätyy pääasiassa ne, jotka ennen päätyivät terveyskeskusten vuodeosastoille. Laitoksiin päädytään nykyisin siis huomattavasti huonompikuntoisina kuin muutama vuosikymmen sitten ja lisäksi lääketieteen kehittymisen myötä nämä huonokuntoiset vanhukset elävät paljon pidempään kuin mitä olisivat vuosikymmeniä sitten eläneet. Kodinomaisia sairaalaolosuhteita ei siis ollut ennen eikä ole juuri nytkään.