Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 230: "Olennaisinta on se että Helsinkiläinen veronmaksaja saa maksamilleen verorahoille vastinetta.

Meillä on kovalla työllä ja yhteisillä verorahoilla kalliisti rakennettu kaupunkikeskusta Oodeineen ja Musiikkitaloineen, ihana Suomenlinna sekä kauniit mutta näivettyvät shoppailukadut kahviloineen (Freda, Korkeavuorenkatu, Iso-Roba jne mutta niihin on vain harvoilla sujuvat julkiset yhteydet ja sähköautollakin pääsyä halutaan estää niin paljon kuin mahdollista.

Helsinkiläisillä on oikeus nauttia omasta kaupungistaan ! Ei sitä vain turisteille ole rakennettu.

Nyt maksamme kelvottomasta kaupunki-ja liikennesuunnittelusta joka vaikeuttaa päivittäistä liikkumista ja estää äänettömän ja päästöttömän sähköautoilunkin keskustassa ? Miksi ihmeessä ? "

Totta puhut kyllä. Mutta iät ajat Helsingin keskustassa on ajateltu asioivan muitakin kuin vain helsinkiläisiä. Ja aikoinaan niin olikin. Espoossa ja Vantaalla ei ollut sellaisia kauppoja kuin Helsingin keskustassa, joten oli pakko mennä Helsingin keskustaan ostoksille. Ja yleensä kun meni, tuli kierreltyä kaupoissa ja tehtyä myös heräteostoksia. Ja käytyä vaikka kahvilla tai syömässä. Suunnilleen joka lähiöstä pääkaupunkiseudulla oli ainakin yksi julkisen liikenteen suora yhteys Helsingin keskustaan. Nyt ei enää ole. koska kaikki halutaan raideliikenteen käyttäjiksi. Niin helsinkiläisistä kuin muistakin pääkaupunkiseudulla asuvista. Tai vaihtoehtoisesti liikkumaan fillarilla. Mutta kuka oikeasti lähtee räntäsateessa tai ihan vaan vesisateessakaan fillarilla Oodiin tai Musiikkitaloon? Vaikka asuisikin ihan sopivan fillarimatkan päässä?

Katsoin ihan huvikseni HSL:n reittioppaasta, miten nykyisin olisi tarkoitus mennä Munkkivuoresta osoitteesta Ulvilantie 23 Elielinaukiolle. Lapsuudessani sieltä meni suoraan talon edestä bussi, jolla pääsi. Nyt tarjoaa ensin yhteyttä, jossa mennään ensin kahdella eri bussilla ja sen jälkeen junalla. Toisena tarjoaa vaihtoehtoa, jossa mennään ensin yhdellä bussilla ja sitten junalla. Kolmas vaihtoehto on kävellä noin kilometri, mennä pikaratikkaan ja sen jälkeen junaan. Neljäs vaihtoehto tarjoaa yhtä runkolinjan bussia, mutta kävelymatka Talontien pysäkille on 1,2 km. Että ei liikkumista keskustaan ole tosiaan hankaloitettu vain naapurikaupungeista tuleville vaan ihan Helsingin sisälläkin heikennetty aiaka tehokkaasti julkista liikennettä. 

Suomalaisten ostokäyttäytyminen yleensäkin on muuttunut vuosikymmenten aikana. Ei ihan turhaan puhuta Prisma-perheistä, jotka lauantaisin hurauttavat kauppakeskuksiin ja ostavat sieltä niin ruuat kuin kaiken muunkin. Siellä sitten käydään tarvittaessa ravintolamaailmassa syömässä jotain. Helsingin keskustassa ei ole pitkään aikaan ollut mitään sellaista, mitä ei saisi ostettua joko kauppakeskuksistakin tai ainakin netistä. Lapsiperheet kuluttavat luonnollisestikin enemmän rahaa kuin sinkut ja varsinkin kasvavat lapset tarvitsevat vähän väliä uutta vaatetta, uusia urheiluvälineitä jne. Ei tällaisia ostoksia tuoda julkisilla Helsingin keskustasta kotiin eikä edes fillarilla. Helsingin keskustaa onkin tehty nyt enemmän sinkkutalouksia varten, koska niitä Helsingissä onkin enemmän kuin lapsiperheitä. Mutta se sinkku ei osta määrällisesti yhtä paljon kuin lapsiperhe. Kun sinkku ostaa kävelykengät, ne kestää hänellä monta vuotta. Lapsiperheessä lapsille saatetaan joutua ostamaan kahdetkin kävelykengät saman vuoden aikana, koska lapsen jalka kasvaa. Lasten kengät kuitenkin ostetaan kauppakeskuksesta ja samalla reissulla kuin viikon ruokaostoksetkin.

Helsingin keskustan vetovoima ostospaikkana oli parhaimmillaan silloin, kun lähiöissä ja naapurikaupungeissa ei vielä ollut ostoskeskuksissakaan juuri muuta kuin ruokakauppa, apteekki ja kukkakauppa. Jos tarvitsi kengät, takin, käsilaukun, hajuveden, vesivärit, leluja tai mitä tahansa muuta, oli mentävä Helsingin keskustaan. Pääkaupunkiseudulle on noussut kauppakeskuksia kuin sieniä sateella ja yhä useammalla on lyhyempi, nopeampi ja/tai helpompi matka kauppakeskukseen kuin Helsingin keskustaan. Miksi mennä merta edemmäs kalaan?

Muutaman viimeisimmän vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä hintojen nousuja. Tästä on seurannut, että ihmisten ostovoima on heikentynyt. Kun tuloista yhä suurempi osa menee asumiseen, ruokaan ja muuhun normaaliin elämiseen, niihin ylimääräisiin huvituksiin ja elämyksiin, joita Helsingin keskustalla olisi vielä tarjota, ei enää investoida samassa määrin kuin vielä muutama vuosi sitten.

Turistien määrän väheneminen on ollut iso isku Helsingin keskustalle. Pääkaupunkiseudun asukkaiden pitäisi kuluttaa keskustassa huomattavia summia, jotta voisivat kompensoida turistien vähenemisestä liikkeille aiheutuneet haitat. Muualta Suomesta taas lähdetään mieluummin lomareissulle ulkomaille kuin Helsinkiin. 

Helsingin katukuvassa näkyy edelleenkin paljon ihmisiä, varsinkin kesäisin. Mutta oleellistahan tässä ei ole se, miten monta ihmistä siellä pyörii ympyrää, vaan siitä, miten paljon he käyttävät siellä ollessaan rahaa. 

No mulle ei edes tule hautaa, jossa käydä. Juuri siksikin, ettei lapsillani olisi sitten huonoa omaatuntoa siitä, että eivät syystä tai toisesta voisi/ehtisi käydä haudallani. Mun tuhkat tullaan ripottelemaan metsään (maanomistajan lupa on jo) eikä sinne tule mitään muistolaattaa tai muutakaan vastaavaa. Meillä on sukuhauta Keski-Suomessa ja siellä on periaatteessa mullekin paikka, mutta ei mua sinne haudata. Äitini haudattiin sinne just viime kuussa  ja mä tulen käymään  äitini haudalla vain sitten, kun on isäni hautaanlasku siellä. Ja - jos siskoni kuolee ennen mua - siskoni hautaanlaskussa. En enää sen jälkeen. Mulla ei  ole autoa eikä ajokorttiakaan ja sukuhauta on pikkupaikkakunnalla, johon ei pääse julkisilla järkevällä tavalla. En aio käyttää 8-10 tuntia edestakaiseen matkaan vain ollakseni 15 minuuttia hautausmaalla. Mitä tulee jonkinlaisiin muistokekkereihin, niin sekin on ihan lasteni oma asia, haluavatko sellaiset järjestää vai eivät. 

Kauppakeskukset, netistä ostaminen, autoilun hankaloituminen, HSL:n reittiuudistukset, joilla ohjataa pääkaupunkiseudun asukkaita käyttämään raideliikennettä, Bernerin taksiuudistus sekä päihteiden käytön lisääntyminen ja sen näkyminen katukuvassa. Tuossa varmaan ne keskeisimmät syyt. Mulla ei ole edes autoa, joten autoilun hankaluus ei koske mua. Mutta HSL:n reittiuudistus koskee. Miksi menisin ensin bussilla radan varteen (Myyrmäki tai Leppävaara) ja jatkaisin siitä junalla stadiin, kun Myyrmannissa ja Sellossa on jo tarvittavat kaupat, joissa käydä ostoksilla? Vielä muutama vuosi sitten yksi bussi kulki suoraan stadiinkin, mutta nyt vain arkisin ja sekin harvakseltaan. Tuo Bernerin taksiuudistus sitten toisena syynä omalla kohdallani. Kaipaan aikaa, kun saattoi mennä ystävien kanssa vaikka stadiin jonnekin ravintolaan syömään ja sitten Elielin aukiolla hypätä taksiin ja tulla taksilla kotiin. Enää ei tulisi mieleenkään. Kolmantena ja varmaan tärkeimpänä syynä mulla se, että suurin osa tavaroista, mitä tarvitsen, on helpointa tilata netistä. Valikoima on isompi ja saan kaiken suoraan kotiovelle kannettuna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa nuoruudessa parisuhteet syntyivät lähes poikkeuksetta jossain humalankäryisessä kapakassa jonka jälkeen naimaan ja sitten alettiin ehkä seurustelemaan. Seurustelusuhde syntyy aika helposti seksin jälkeen, kun rakkaushormonit ovat kummallakin osapuolella kohollaan. Ja kyllä, kaikki normaalit tyypit niissä baareissa hilluivat viikonloppuisin vielä 2000-luvun vaihteessa.

 

Heh. Omat suhteeni ovat aina saaneet alkunsa seksin harrastamisesta. Näin on ollut niin 00-, 10- ja 20-luvuilla. Ihan yhtä hyvin se toimii nykyisinkin.

 

Mullakin 70- ja 80-luvulla ne suhteet alkoi nimenomaan seksuaalisen vetovoiman vuoksi. Ei silloin toisesta miettinyt, onko se aviomiesmatskua tai lapsille isämatskua. Hormonit hyrräs, maailma oli avoin ja elettiin hetkessä.