Reipas ja tunnollinen lammas

Mä nostaisin esiin sellaisen asian kuin koulutus. Kun 1990-luvun laman aikaan ihmisiä jäi paljon työttömiksi, mitä erilaisimpiin asioihin alettiin järjestää koulutusta. Tämä siksi, että oli järkevämpää käyttää työttömyysaika opiskeluun kuin sohvalla pötköttelyyn. Tästä kuitenkin seurasi, että talouden kääntyessä nousuun ei työpaikan saadaksesi enää riittänyt, että olit ennen lamaa tehnyt sellaista hommaa jo 10 vuotta vaan sulla piti olla myös tutkinto siihen. Nykyisin suunnilleen jokaiseen "mutterin vääntämiseen ja paperin siirtämiseen pinosta toiseen" tarvitaan alan koulutus. Työkokemus ei yksin riitä, mutta  ei riitä koulutuskaan, jos se koulutus on hankittu vasta päälle kolmekymppisenä. Jos omalta alalta loppuu työt, alan vaihtamiseen - sote-alaa lukuunottamatta - ei riitä uuden alan koulutuksen hankkiminen vaan pitäisi olla myös vuosien työkokemus alalta. Miten voi olla, jos olet alanvaihtaja ja vastavalmistunut?

Toinen asia, mikä liittyy koulutukseen on se, että tietenkään työnantajan ei kannata palkata esimerkiksi siivoushommiin tai kaupan kassalle korkesti koulutettua henkilöä. Miksi ei? Koska sehän on jo työt aloittaessaan toinen jalka ovenvälissä ja lähtee heti, kun saa koulutustaan vastaavan paikan. Tai edes sen alan paikan, johon on kouluttautunut. Palstalla usein sanotaan, että pitää ottaa mikä tahansa työ vastaan, mutta kun ei se työnantaja halua ottaa mitä tahansa työntekijää vastaan. Työnantajalle on aika oleellista tietää, minkä vuoksi työnhakija haluaa downgreidata työurallaan. Se ei ole työnantajan näkökulmasta hyvä syy, että "koska työkkäri vaatii" tai "ei just nyt ole muutakaan tarjolla". 

Suomessa oli aika, jolloin suurinpiirtein tsupparista saattoi päästä toimitusjohtahjaksi, mutta se uraputki kesti vuosikymmeniä ja edellytti työssäoppimista ja työtehtävien kehittymistä asteittain vaativammiksi. Väliin ehkä jonkun sen alan tutkinnon hankkimisenkin tai ainakin jonkin verran alan opintoja, vaikka ei sitten koskaan papereita oppilaitoksesta ulos olisi saanutkaan. Nykyisin tämä ei ole mahdollista ja jo nuorena pitäisi osata valita ala, joka satavarmasti työllistää eläkeikään asti (joka tämän päivän nuorilla on jo 70v). Meistä kukaan ei tiedä, millainen tämä maa tai maailma yleensäkään on 50 vuoden päästä. Nuorilla pitäisi olla joku kristallipallo, mistä katsoa, jotta osaisivat tehdä oikeat valinnat. Ei ihme, jos nuoria ahdistaa ja masentaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa terveydenhuolto on ilmainen lapsille,työssäkäyville ja alle 60 vuotiaille. Muut maksaa täyden hinnan tai sitten julkinen terveydenhuolto loppuu kokonaan. Suomi ei mitenkään selviä tästä vanhusmäärästä ja vanhusten jatkuvista sydän- ja lonkkaleikkauksista. Rajoituksia tulee aivan varmasti.

Tässä oli mielestäni hyvä asiaan liittyvä mielipidekirjoitus:



https://www.laakarilehti.fi/mielipide/priorisoida-pitaa-mutta-miten/?pu…

Ei tota lumihiutaletta, mutta sama malli, jossa vain palluroita. En muista, minkä niminen lasi on. Lapsuudenkodin peruja. 



https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidCz6kJ5MQWw…

Kuten muutama muukin on sanonut, noissa liikkeissä myytävä tavara on pääasiassa sellaista, joilla ei ole mitään käyttöä. Kun on elänyt sekä 70-luvun että 80-luvun, jolloin oli tapana ostaa lahjaksi ja erityisesti ulkomailta tuliaisiksi kaikenlaista tavaraa, joilla ei ollut mitään hyötykäyttöä, ja nyt niistä on vihdoin ja viimein päässyt eroon, ei oikeasti halua uudestaan täyttää kotiaan samalla tavalla. Ei itse ostamalla eikä varsinkaan lahjaksi saamalla.  

Mä olen kuitenkin ostanutkin, jos esine on ollut mulle mieluinen JA sille on käyttöä. Esim pari vuotta sitten ostin kaksi käsintehtyä lasitettua savikippoa. Toisessa oli pohjalla teksti "Taas kiusataan viatonta luotokappaletta" ja toisessa "Tämäkö muka kissanruokaa?". Ostin ne siis kissalleni ruokakupeiksi. Ja tuossa toisessa siis tosiaan tuo kirjoitusvirhe ja myyjä pahoitteli kauheasti ja sanoi, että tekee uuden, jossa on "luotokappaleen" sijasta "luontokappale". Mä sanoin, että ei tarvityse, koska se kirjoitusvirhekin oli ihan hauska. Lapaset, villasukat yms neulon itse, joten sellaisia en tarvitse. 

Tuohan riippuu ihan siitä, millainen on ollut ennen ja minkä takia. Onko aiemminkaan ihan oikeasti halunnut tavata ihmisiä niin usein vai onko tavannut vain siksi, että on kokenut sen velvollisuudekseen, miellyttämisenhalusta tai että niin "kuuluu tehdä". Mä olen 7 vuotta nuorempi, mutta olen jo vuosia vähentänyt sellaisten asioiden tekemistä, mikä ei ole oikeastaan koskaan erityisemmin napannut, mutta olen tehnyt vain muiden  tai esimerkiksi työni vuoksi.