Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 167: "Kirjaaminen kuitenkin tarkoittaa potilaan voinnin tarkkailua, mitenhän se sujuu robotilta?

Hoitajan pitää sanella robotille, mitä sen pitää kirjata."

Hyvä kysymys. Pitääkin miettiä, mitä ovat ne asiat, joita hoitaja potilaan voinnista havaitsee ihan vain potilasta katsomalla. Moni potilaan vointiin liittyvä asia havainnoidaan jo nyt laitteilla (lämpötila, verenpaine, verensokeri, pulssi, happisaturaatio, hengitystiheys, sydämen rytmi jne) eikä vain potilasta katselemalla. Äkkiseltään en osaa sanoa (pitäisi  siis googlettaa), joko on olemassa laitetta, joka havaitsee muutokset potilaan tajunnantasossa. Jos ei, sellainen pitäisi varmaan kehittää. Ihon väri, ihon hikisyys jne voivat hyvinkin olla asioita, joita tulevaisuudessa voidaan tarkkailla ihan vaan laitteilla. Mieliala, kivun voimakkuus jne. Lähden siis tässä siitä oletuksesta, että potilas ei pysty itse kertomaan, että on kipuja, henkeä ahdistaa tms.  Älyrannekkeet mittaavat jo nyt monenlaisia asioita (mm unen laatua), mutta eivät tietenkään läheskään kaikkea. Onko meillä tulevaisuudessa tekonologia, joka lähettää suoraan kaikki mittaustulokset järjestelmiin sekä tekoäly, joka tekee mittaustulosten perusteella arvion potilaan voinnista (jonka siis nyt tekee hoitaja) eli esimerkiksi onko tarvetta soittaa päivystävälle lääkärille vai seurataanko tilannetta vielä jonkin aikaa. Ja voisiko jonain päivänä laitteet lähettää automaattisen kutsun sairaalan elvytystiimille (vai joko lähettää??? ) eikä hoitajan aikaa menisi elvytystiimin hälyttämiseen paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tarkkaa lainkohtaa en nyt juuri löytänyt mis hoitosuunnitelmasta puhutaan mutta kyllä se on velvoitettu tietyissä tilanteissa laatimaan.

"Terveys- ja hoitosuunnitelma täytyy laatia kaikille potilaille, joiden hoito edellyttää koordinoimista ja jotka hyötyvät tehdystä suunnitelmasta. Tällaisia ovat erityisesti pitkäaikais- ja monisairaat potilaat, joita halutaan motivoida omasta terveydestä huolehtimiseen."

Hoitosuunnitelma ei edellytä sitä että sekä hoitaja että potilas olisi fyysisesti samassa tilassa. Jo nyt hoitosuunnitelmia laaditaan etänä. Hoitosuunnitelma on myös vanhuksille laadittava palvelusuunnitelma jossa asiakkaan palvelutarpeet kartoitetaan. Kyse ei siis ole siitä mitä palveluita asiakas haluaa vaan mitä välttämättömiä palveluja hän tarvitsee. Kartoitus esim. ohjaa asiakasta ostamaan vaikkapa ateriapalvelun paikasta x jne.

Niin, hoitosuunnitelma toki pitää laatia, mutta ei yhdessä potilaan kanssa, kuten tuolla aiemmassa väitettiin. Hoitosuunnitelman voi laatia hoitaja tai tulevaisuudessa vaikka tekoäly. 

Nro 106: "Lain mukaan hoitosuunnitelma tulee laatia yhdessä potilaan kanssa. Ei siis mene niin, että joku laatii ja potilaalle vain kerrotaan, mitä hänelle on suunniteltu. Kai vuorovaikutus robotinkin kanssa saadaan sujumaan, mutta ihminen voi varmistaa, että potilas on ymmärtänyt hoitosuunnitelmaan valittujen ratkaisujen merkityksen. "

Minkä lain? Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kyllä sanotaan, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa (tai jos potilas ei ole tähän kykenevä esimerkiksi tajuttomuuden takia, potilaan lähiomaisen tai muun edunvalvojan kanssa), mutta ei siinä hoitosuunnitelmasta puhuta mitään. Olen ollut sairaalassa viimeksi joulukuussa 2019, kun puhkesi umppari ja aiheutti vatsakalvontulehduksen, eikä ainakaan silloin hoitosuunnitelmaa laadittu yhdessä mun kanssani. Ei edes kysytty mun mielipidettäni yhtään mihinkään hoitooni liittyvään. Ylipäätään jos halusin tietää jotain (vaikka sen, mitä verinäytteitä tänä aamuna otetaan, tai mitä antibioottia mulle suonensisäisesti tiputetaan), ihan itse piti älytä kysyä. 

Vierailija kirjoitti:

Kun tulen vanhaksi, en tahdo robottia hoitamaan, tahdon ihmisen. 

Mulle taas sopii ihan hyvin robottikin. Juuri nyt mun olohuonettani imuroi robotti-imuri. Paljon mukavanmpaa niin kuin että siellä hääräisi imurin kanssa joku siivousfirman työntekijä. Mun elinaikanani tuskin robotti pystyy korvaamaan kaikkea ihmisen tekemää työtä, mutta minusta ihan hyvä, jos korvaa mahdollisimman paljon. Väestö vanhenee eikä hoito- eikä varsinkaan hoiva-alalle ole kauheesti tulijoita. Ainakaan sellaisia, joilla olisi hyvä kielitaito. Teknologia pystyy jo nyt hoitamaan sen, että hoitaja puhuu äidinkieltään ja laite kääntää puhutun potilaan äidinkielelle, mutta tätäkään ei osata vielä hyödyntää kunnolla varsinkaan vanhustenhoidossa. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylmiä naisia. Heti hylätään, kun ilmenee pieninkin vaikeus puolisolla.

Usein se "pieni vaikeus" on pysyvä olotila, joka vaan ajan myötä muuttuu "suureksi vaikeudeksi". Eli paluuta aikaan ennen pientä vaikeutta ei enää ole. Jokainen vanhenee joka ainoa päivä, joka ainoa tunti ja joka ainoa minuutti ja sen vuoksi on tärkeää miettiä, haluanko tässä elämässä toteuttaa vielä jotain toiveitani ja haaveitani vai olenko valmis istumaan keinuotliin odottamaan kuolemaa.

Haaveilu ja unelmointi aiheuttaa tuskaa, eivätkä ne toteutuessaan tuota onnellisuutta. Onnelliseksi tekeviä asioita ovat menneisyyden ja tulevan unohtaminen, tässä hetkessä eläminen, yksinkertainen elämä ja muiden ihmisten auttaminen.

Periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta minusta ei kuitenkaan voi olettaa, että ihminen, joka on vasta jäämässä eläkkeelle ja voisi tehdä vielä kaikenlaista kivaa elämässään, jäisikin siippansa kanssa keinutuoliin istumaan ja kuolemaa odottamaan. Koska sitten, kun se siippa on vihdoin haudassa, ei se puoliso ole välttämättä enää siinä kunnossa, että voisi tehdä yhtään mitään. Paitsi odottaa, että sitten lapset ja lapsenlapset tulisivat hoitamaan ja huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa - jos ikäeroa on paljon - sillä nuoremmalla puolisolla on samaan aikaan oma siippa ja omat vanhemmat hoidettavina. Ja kaiksita pahinta, että vielä ne appivanhemmatkin. 

Itse nautin elämästä tässä ja nyt, koska tuossa reilut 10 vuotta sitten kävin jo itse kättelemässä Kuolemaa. Alle 2 vuotta enää eläkeikään enjkä ikimaailmassa haluaisi, etät munpitäisi alkaa nyt hoitaa jotain vanhusta. Nimittäin just sain hoidettua oman äitini loppuun asti ja isäkin (kohta 95v) tarvitsee yhä enemmän apua, niin joku 75-80 v puoliso tähän lisäksi, niin....ei ei ei . Milloin mä itse saisin elää ja nauttia elämästäni? En koskaan.