Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 575: "Beskattaren tar lätt hälften av vareviga transaktion i Finland då allt som finns i produktens eller tjänstens pris beaktas. Fundera på hur mycket socialavgift, inkomstskatt, sidokostnader, moms tull och accis du har betalat förrän du har ett kilo potatis, en tröja eller en liter bensin till ditt förfogande. Addera jordbruksstöden till potatisen."

Niin ottaa. Jos ajatellaan, että ei olisi mitään muuta veroa kuin alv eikä mitään muita kuluja, niin siinäkin kävisi lopulta näin:

Henkilö A ostaa henkilöltä B palvelun tai tuotteen, jonka alv on 25,5%,  100 €:lla. B maksaa siitä valtiolle  25,50€ ja saa itse 74,50 €. Sitten B ostaa C:ltä tuolla 74,50 €:lla. Valtio saa siitä  ~19€ ja C saa itse ~ 55,50€. Seuraavaksi C ostaa D:ltä jotain 55,5 €:lla, jolloin valtio saa 14,15 € ja D saa 41,35 €. D käyttää saamansa rahan palveluun E:ltä, jolloin valtio saa  10,54€ ja E saa 30,81 €. E ostaa vuorostaan F:ltä tuolla summalla. Valtio saa 7,86 € ja F saa 22,95€. Homma jatkuu ja G maksaa alvia valtiolle 5,85€ ja saa itse 17,10€. Vastaavasti kun hän ostaa H:lta, valtio saa 4,36€ ja H itse 12,74€. Seuraavaksi on I:n vuoro ja silloin valtio saa 3,25 € ja I saa 9,49€. Tuon alkuperäisen satasen ei siis tarvitse siirtyä nk taskusta taskuun kuin kahdeksan oston verran ja valtio on saanut siitä satasesta jo yli 90% pelkästään arvonlisäverona. Sitten, kun otetaan huomioon kaikki tuotantokustannukset, kuljetuskustannukset, palkat, verot, eläkemaksut, muut työnantajamaksut, palveluntarjoajan kiinteät kulut (esim toimitilojen vuokra) jne, niin ei ole mikään ihme, että kaikki on kallista ja raha vaan "katoaa jonnekin". 

Mitä ovat ne asiat, joita siskosi hoitaa? Jos kerran kaiken käytännön avun saa kotihoidolta ja henkillökohtaisilta avustajilta, mitä jää siskollesi? Ja miksi niitä ei voisi hoitaa 500 kilometrin päästä, jos ne eivät kerran edellytä äitisi luokse menemistä eli eivät ole mitään käytännön apuja? Tulee tunne, että siskosi joutuu tekemään jotain muutakin kuin vain esim maksamaan laskut (niistäkin suurin osa kannattaa pistää suoraveloitukseen)  ja ehkä varaamaan äidillesi aikoja lääkäriin, hammaslääkäriin, kampaajalle tms. Nämäkin asiat hoituu ihan puhelimella ja vaikka maapallon toiselta puolelta. 

Yksinkertaisin ratkaisu tuohon on, että sinä ja veljesi alatte tehdä nyt kaikern sen, mitä tähän asti siskonne on tehnyt. Näin sisko ei enää kuormitu äidin asioiden hoitamisesta ja sinä ja veljesi taas mahdollistatte äitinne asumisen edelleen kotona. 

Kun ottaa huomioon sen, että kyseessä on oikeistohallitus, niin onhan se viestintä varmasti ollut aika rohkaisevaa ja tukevaa suurituloisille eli niille, joiden etuja tämä hallitus ajaa. Eihän oikeistohallituksen ole tarkoituskaan ajaa pienituloisten etuja. Aivan kuten vasemmistohallituksenkaan ei ole tarkoitus ajaa suurituloisten etuja. Onko hallituksen viestintä rohkaisevaa ja tukevaa vai empatiakyvytöntä ja kylmää riippuu ihan siitä, mihin ryhmään yksilö kuuluu. Niihin, joiden etuja hallitus ajaa, vai niihin, joiden etuja hallitus ei aja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on kiusallaan tehneet remontteja tänä vuonna ja panneet rahansa eläkevakuutuksiin, mitkä saa vähentää verotuksessa. Samoin kulutus pudonnut pohjalukemiin, joten ihan sama vaikka alv olisi 50%, kun vain rikkain 5% kuluttaa mihinkään ylimääräiseen.

Tosiaan. Heikko kulutus vähentää arvonlisäveron tuomaa lisää valtionkassassa.  Ruokakaupassa ostetaan vähemmän  ja halvempaa kuin ennen.Kampaajalla ja parturiaa käydään harvemmin jne. Puhun köyhemmästä kansalaisista, joita maassa on miljoonan paikkeilla. Remontit ja eläkevakuutukset ovat monille kuin satukirjan tarinoita, samoin hammaslääkäri ym. Kuulun itse ryhmään, jonka täytyy olla koko ajan tarkkana rahan käytössä. Muuten on riski pudota sinne ihan pohjalle. Asumiskulut ja laskut maksetaan tunnollisesti. Ruokaa ostetaan miten rahat riittävät ja muuta tavaraa, jos on rahaa.

Mun ei olisi edes tarvinnut vähentää kulutustani, mutta rupesin silti tekemään niin. Ihan vain siksi, jos nyt sattuisi vielä ennen eläkepäiviä jäämään työtötmäksi, ei tarvitsisi ruveta realisoimaan sijoituksia elinkustannuksia varten. Noh, nyt kävikin niin, että ei mun tarvitsisi vähentää kulutustani, koska äidiltäni on tulossa sellainen summa perinnöksi, ettei mun oikeastaan tarvitsisi tehdä töitä enää ollenkaan. Jatkan kuitenkin säästämistä enkä aio käyttää perintörahojanikaan yhtään mihinkään. Pidän ne säästössä sitä varten, jos omilla lapsillani työ- tai rahatilanne heikentyisi. Voin sitten ainakin maksella heidän laskujaan ja ostaa heille ruokaa. Plus antaa sen verran lahjaksi, mitä verovapaasti saa antaa.  En koe tätä nuukailua edes vaikeaksi. Päinvastoin. Pistää vaan ysärimusaa soimaan ja fiilis on sama kuin ysärin laman aikaan. Jätetään palvelut käyttämättä, ostetaan tarjouksista ja vertaillaan kilohintoja. Ja ostetaan vain sitä, mitä ilmankaan ei pärjää. Omalla kohdallani nuukailuun vaikuttaa nyt kaikista eniten hallituksen päätös heikentää niin irtisanomissuojaa kuin ansiosidonnaistakin ja tämäkin lähinnä omien lasteni eikä itseni vuoksi. Ilman näitä muutoksia olisin todennäköisesti pistänyt äidin perintörahojakin aika paljon ihan vaan  ticotico.