Reipas ja tunnollinen lammas

En ole parantunutkaan, mutta kokeilin viikonloppuna tehdä leikkelettä. Ostin naudan sisäpaistin, marinoin sen hyvin ja paistoin uunissa. Leikkasin ohuiksi viipaleiksi. OIkein hyvää varsinkin ruisleivän päällä. Joskus lapsuudessani kaupoista sai sellaisia ruiskuja ja paksuja neuloja, jotka olivat tarkoitettu lihakönttien suolaamiseen. Vieläköhän niitä saa jostain?

Ja siis 500-800 :D Hitto, kun en ikinä muista, että kopioinnissa häviää tavuviivat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ideologia edellä mennään .Kuka noudattaa kuka ei . Kiitos ei .

Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että ympäristön suojeleminen on huono ideologia. Minusta on ihan hyvä idea syödä tutkitun tiedon mukaan terveellisesti jos se on samalla ympäristöllekin eduksi.

Kuitenkin lähes kaikki ulkomailla tuotettu kasvikunnan tuote on halvempaa kuin Suomessa tuotettu. Simppeli esimerkki vaikka pakastemansikka. Pirkan suomalainen pakastemansikka 13,98€/kg ja K-Menun puolalainen pakastemansikka 3,86€/kg. Suomalaisen kuluttajan dilemma: maksanko 10€ enemmän ekologisemmasta vaihtoehdosta. Mansikka on marja ja uusimman ravitsemussuosituksenkin mukaan pitäisi marjojakin syödä päivittäin aika paljon. 

"Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän monipuolisesti vähintään 500800 grammaa päivässä, mikä vastaa noin 59 annosta. Suositellusta määrästä noin puolet tulee olla vihanneksia ja juureksia, ja loput marjoja ja hedelmiä. Näitä suositellaan nautittavan sekä kypsentämättöminä, kypsennettyinä että erilaisten ruokien raaka-aineina."

Nro 215: "Olen eri henkilö, ja muistikuvani mukaan lapsuudessani syötiin aika usein sianlihaa, esim. hernekeitossa oli läskinpaloja ja kotona tehtiin läskisoosia sianlihasta. Kana oli harvinaista herkkua.

Kotiruokana saattoi olla esim. makkarapannu, jossa uunissa paistettiin lenkkimakkara ja sen kanssa makaronia. Makua sai ketsupista ja makkaraan tökätyistä juustoviipaleista.

Koulussa oli sellaisia ruokia kuin jauhelihaperunasoselaatikko tai merimiespihvi ja kotona einesmaksalaatikkoa."

Kanaa tosiaan syötiin harvemmin, koska kanan kypsentäminen kesti kauan. Siis siten, ettei ole enää sitkeää (esim kanaviillokki).  Broilerit yleistyivät 1970-luvulla, mutta aluksi vain kokonaiset broilerit. 1980-luvulla kauppoihin alkoi jo ilmestyä valmiiksi suikaloitua broileria ja koska broilerin kypsennysaika on erittäin lyhyt, näiden suosio vuosi vuodelta kasvoi. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi ap. mielestä sopiva määrä syödä siipikarjaa?

Viime vuonna suomalaiset söivät broileria 25kg vuodessa, kun esim. 70-luvun alussa määrä oli VAJAA KILON?

Mihin tämän päivän ihminen tarvitsee valtavat määrät lihatuotteita?

Tänään uutisoitiin tilastoja kuoleman syistä.

Kolmannes suomalaisista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin. Oikeasti yli 33%. Se on hälyttävä faktaa. Sydänpolit täyttyvät yhä nuoremmista, jopa 30-40v ja ja jo 12v korkeat kolestrolit. Mihin suomalaiset ovat menossa. Kun monet sairaudet ja kuoleman tapaukset voitaisiin estää ruokavaliolla. 

Ja eikä tarvitsisi siirtyä kuin 70-80-luvun ruokavalioihin, kun silllin syötiin lihaa kerran viikossa, vaikka ihmiset tekivät ruumiillista työtä.

En tiedä, missä päin Suomea olet asunut, jos 1970- ja 1980-luvuilla on syöty vain kerran viikossa lihaa. Mä olin 1970-luvun jo oppikoulussa ja vuonna 1980 muutin lapsuudenkodistanikin pois ja kyllä jo koulussa oli lihaa tai kalaa joka päivä lukuunottamatta pinaattilettu- tai pinaattikeittopäiviä. Makkararuuatkin oli hyvin tavallisia 1970-luvulla. Itseasiassa paljon tavallisempia kuin nykyisin. En ota nyt kantaa näiden terveellisyyteen vaan ainoastaan siihen, että noina vuosikymmeninä kuutena päivänä viikossa olisi syöty kasvisruokaa ja vain yhtenä liharuokaa.