Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vaikeaa olisi ollut tehdä jakaa suositukset kahteen sarakkeeseen, missä toisessa otetaan kantaa terveysvaikutuksiin ja toisessa ilmastovaikutuksiin? Valituille "asiantuntijoille" nähtävästi ylivoimainen tehtävä, koska se ei mahdollista politikointia.
Terveisin epäpoliittinen asiantuntija.
No just noinhan se suositus on tehtykin. Ensin kerrottu ravintosisältö ja kulutus, sitten terveysvaikutukset ja sen jälkeen ympäristövaikutukset. Harva kuitenkaan - jos ei joudu työnsä takia - aikoo lukea koko 120-sivuista suositusta läpi.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli todella hyvässä kunnossa fyysisesti joutuessaan hoivakotiin Alzheimerin takia siis käveli ja pyöräili pitkiä matkoja ja kävelyvauhti oli jopa niin nopeaa että hän käveli huomattavasti nopeammin kuin minä. Hoivakodissa kunnon nopea huonontuminen oli aivan järkyttävää,siis kun hän ei päässyt liikkumaan kuin pienessä huoneessaan ja hoivakodin lyhyellä käytävällä, lihakset surkastui huippu vauhtia mitä oli järkyttävää seurata että kävely muuttui töpöttelyksi ja joutui pitämään käytävän kaiteista kiinni kävellessä, muutenkin olemus muuttui apaattiseksi ja masentuneeksi. Päätös hoivakotiin laitosta piti tehdä hirveän nopeasti kun paikasta tuli tieto yllättävän nopeasti, äitini itki moneen kertaan että oliko päätös väärä mutta sitä ei voinut sitten enää muuttaa.Isäni ei ehkä olisi niinkin hyväkuntoisena saanut hoivakoti paikkaa muuten noinkin hyväkuntoisena mutta äitini on myös iäkäs. Hoivakodissa aiemmin interv
Mun äitini viimeisiä elinkuukausiaan lukuunottamatta karkaili kotoa päivin ja öin. Eli jalat toimi vähän liiankin vikkelään, mutta päässä ei enää muuta kuin sahajauhoa. Ei ollut Alzheimer vaan muu vanhuusiän dementia. Ne kerrat, kun äiti oli hoivakoti- tai sairaalajaksoilla, veivät liikkumisen huonompaan suuntaan. Siitäkin huolimatta, että oli nk kuntoutusosastolla. Ei siellä ollut hoitajilla aikaa kuntouttaa, minkä mä ihan hyvin ymmärränkin. Jos makaa suurimman osan vuorokaudesta sängyn pohjalla eikä tee mitään, niin kyllähän vanhuksella aika nopeasti liikuntakyky heikkenee. Kun pääsi kotiin, taas alkoi kotona liikkua ja koska asunto oli 2-kerroksinen, niin ihan vaan se portaissa kulkeminenkin ylläpiti jalkojen lihasvoimaa. Voinnin lopullinen romahtaminen ei johtunut kuitenkaan liikkumisen puutteesta vaan siitä, että äiti lopetti syömisen ja juomisen. Useaan kertaan nesteytettiin suonensisäisesti päivystyksessä ja sillä saatiin taas muutamaksi päiväksi pitkitettyä elämää, mutta lopulta joku lääkäri teki saattohoitopäätöksen ja äidin annettiin nukkua rauhassa pois kotona omassa sängyssään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jopa on viher punikeilta tilattu SUOSITUS sote alueet ja kunnat tietenkin noudattavat. voi lapsia ja vanhuksia
Ei minun lapsuudessa 80l syöty paljon lihaa. Syötiin melkein aina järvikalaa, maitovellejä, omia kasviksia. Ei mitään leikkeleitä tms. Ainoastaan jouluna oli kinkku, muulloin ei sianlihaa.
No tuo on varmasti riippunut asuinpaikasta. Maaseudulla oli mahdollistakin kasvattaa omia kasviksia, mutta mä asuin jo koko 1960-luvunkin kerrostalossa Helsingissä, joten sitä syötiin, mitä kaupasta sai. Ja - ihan kuten Ylen aamuteeveessä Timo Soinikin kertoi - myös minä muistan lapsuudestani, kun mentiin äidin kanssa kauppaan ja siellä lihatiskillä myyjä sitten viipalointikoneella leikkasi lauantaimakkaraa siivuiksi. Mun suosikkini silloin leikkelemakkaroista oli sipuliteemakkara ja on edelleenkin, tosin kun sitä ei saa nykyisin kuin isoina pötköinä, niin harvoin tulee ostettua. Omilleni muutin syksyllä 1980 ja äidiksikin tulin jo 1986, joten muistan oikein hyvin, millaista ruokaa itse olen itselleni laittanut. Vilkaisin muuten eilen vanhan oppikoulun köksän kirjanikin (painovuosi 1972) ja siinä oli varsin paljon reseptejä makkararuuille ja muille liharuuille, mutta ei muita reseptejä palkokasviruuille kuin hernekeitto. En ota nyt kantaa siihen, mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta elintason nousu on lisännyt lihan syömistä. Näin on käynyt joka puolella maapalloa. Myös Suomessa.
Omilla vanhemmillani on ollut periaate "kaikkea kohtuudella" eli sama kuin aikoinaan arkkiatri Arvo Ylpölläkin (joka eli 104-vuotiaaksi) . Äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi ja isä täyttää muutaman viikon päästä 95. Isä asuu edelleen omassa kodissaan eikä käy edes kotihoito eikä ole mitään lääkityksiäkään, vaikka leikkeleitä on leipänsä päälle laittanut jo vuosikymmeniä. Mulla ei ole mitään tarvetta elää edes noin vanhaksi saati sitten 10 vuotta pidempäänkin. Joten noudatan itsekin tuota "kaikkea kohtuudella" periaatetta.
Testasin äsken mulle ihan tyypillisen päivällisen. Lihapullia Lähi-Idän tapaan (jauhelihaa, runsaasti mausteita, tomaattimurskaa, valkosipulia, taateleita ja pähkinöitä), keitettyä ruokakauraa (vettä, suolaa ja rikottuja kaurasuurimoita), marinoituja kikherneitä (kikherneitä, sitruunamehua, suolaa, mustapippuria, tuoretta chiliä, valkosipulia ja tuoretta korianteria) sekä vihersalaattia (jääsalaattia, kurkkua, miniluumutomaattia, makeaa sipulia, oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa, suolaa ja mustapippuria). Kaikki muu paitsi lihapullat oli uuden suosituksen mukaisia, mutta eipä noita lihapulliakaan lautasellani ollut kuin 2 kpl eli 60 grammaa eli sopii sekin ihan hyvin uusiin ravintosuosituksiin.
Ruokaa laittaessani kuitenkin katsoin alkuperämaat. Jos ottaisin tuosta pois ne, mitä ei ole kasvatettu ja tuotettu Suomessa, jäljelle jäisi vain lihapullat (tosin ilman mitään mausteita), keitetty ruokakaura (ilman suolaa keitinvedessä), tuore korianteri, jääsalaatti ja kurkku. Lähiruokaa tuo mun sapuskani ei siis missään tapauksessa ollut ja siten ekologisuudenkin näkökulmasta vähän niin ja näin. Nyt mietin, podenko huonoa omaatuntoa vai en :D
Varmaan sen takia, että nuo suositukset tulevat olemaan määräyksiä laitoskeittiöissä.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/